"Uskon, että minulla olisi helpompaa, jos olisin mies": Tutkimus sukupuolen vaikutuksesta työhön toimittajana
Nyystilä, Saara (2020)
Nyystilä, Saara
2020
Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Journalism and Media Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284183
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, miten sukupuoli vaikuttaa työhön toimittajana.
Toimittajien kokemusten selvittämiseen on käytetty verkkokyselyä, johon vastasivat sekä jo töissä olevat toimittajat sekä toimittajaopiskelijat iästä tai sukupuolesta riippumatta. Tämä siksi, että tarkoituksena on ollut saada tietoa siitä, miten eri sukupuolen edustajien kokemukset eroavat toisistaan. Verkkokysely sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljetuilla kysymyksillä on pystytty saamaan määrällistä tietoa sekä vastaamaan siihen, miten eri sukupuolten edustajien kokemukset erosivat toisistaan. Avoimilla kysymyksillä on saatu laadullista tietoa. Avointen kysymysten avulla on pystytty vastaamaan siihen, miten sukupuolen koettiin vaikuttavan toimitustyöhön. Avoimia vastauksia on peilattu aihepiireihin, jotka on muodostettu aikaisempaan tutkimukseen perustuen. Aihepiirit olivat sukupuolittuneet toimituskäytännöt, maskuliininen toimituskulttuuri sekä sukupuolittunut toimituksen rakenne. Aihepiirien avulla on pystytty vastaamaan tutkimuksen pääkysymykseen siitä, miten sukupuoli vaikuttaa työhön toimittajana.
Tämän pro gradu -tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että sukupuoli vaikuttaa työhön toimittajana. Sukupuoli vaikuttaa toimitustyön käytännöissä, kulttuurissa sekä rakenteissa. Käytännöissä sukupuolittuneisuus näkyy juttuaiheiden sukupuolittuneessa jakamisessa, jossa naistoimittajille jaetaan ”pehmeitä” uutisaiheita ja miestoimittajille ”kovia” uutisaiheita. Sukupuolittuneet käytännöt näkyivät myös erikoistumisessa tiettyihin aihealueisiin, kuten politiikkaan. Toimituskulttuurissa maskuliinisuutta pidetään yllä puhetavalla, johon kuuluu muun muassa stereotyyppiset vitsit sekä ulkonäön kommentointi. Toimituskulttuurissa myös maskuliinisuus on dominoivaa. Rakenteissa sukupuoli näkyy uran kehityksessä ja palkkauksessa. Moni toimittaja kuitenkin kokee toimitukset pääosin tasa-arvoisina. Tasa-arvoa perustellaan muun muassa sillä, että mitään tasa-arvo-ongelmia ei ole ollut. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella on kuitenkin syytä epäillä, ettei syrjintää aina välttämättä tunnisteta.
Toimittajien kokemusten selvittämiseen on käytetty verkkokyselyä, johon vastasivat sekä jo töissä olevat toimittajat sekä toimittajaopiskelijat iästä tai sukupuolesta riippumatta. Tämä siksi, että tarkoituksena on ollut saada tietoa siitä, miten eri sukupuolen edustajien kokemukset eroavat toisistaan. Verkkokysely sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljetuilla kysymyksillä on pystytty saamaan määrällistä tietoa sekä vastaamaan siihen, miten eri sukupuolten edustajien kokemukset erosivat toisistaan. Avoimilla kysymyksillä on saatu laadullista tietoa. Avointen kysymysten avulla on pystytty vastaamaan siihen, miten sukupuolen koettiin vaikuttavan toimitustyöhön. Avoimia vastauksia on peilattu aihepiireihin, jotka on muodostettu aikaisempaan tutkimukseen perustuen. Aihepiirit olivat sukupuolittuneet toimituskäytännöt, maskuliininen toimituskulttuuri sekä sukupuolittunut toimituksen rakenne. Aihepiirien avulla on pystytty vastaamaan tutkimuksen pääkysymykseen siitä, miten sukupuoli vaikuttaa työhön toimittajana.
Tämän pro gradu -tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että sukupuoli vaikuttaa työhön toimittajana. Sukupuoli vaikuttaa toimitustyön käytännöissä, kulttuurissa sekä rakenteissa. Käytännöissä sukupuolittuneisuus näkyy juttuaiheiden sukupuolittuneessa jakamisessa, jossa naistoimittajille jaetaan ”pehmeitä” uutisaiheita ja miestoimittajille ”kovia” uutisaiheita. Sukupuolittuneet käytännöt näkyivät myös erikoistumisessa tiettyihin aihealueisiin, kuten politiikkaan. Toimituskulttuurissa maskuliinisuutta pidetään yllä puhetavalla, johon kuuluu muun muassa stereotyyppiset vitsit sekä ulkonäön kommentointi. Toimituskulttuurissa myös maskuliinisuus on dominoivaa. Rakenteissa sukupuoli näkyy uran kehityksessä ja palkkauksessa. Moni toimittaja kuitenkin kokee toimitukset pääosin tasa-arvoisina. Tasa-arvoa perustellaan muun muassa sillä, että mitään tasa-arvo-ongelmia ei ole ollut. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella on kuitenkin syytä epäillä, ettei syrjintää aina välttämättä tunnisteta.