Lahden kansanopisto oppia ja aatteita jakamassa 1920- ja 1930- luvuilla: Naisoppilaiden ajatuksia opiston vaikutuksista itseensä ja elämäänsä
Tuttavainen, Elena (2020)
Tuttavainen, Elena
2020
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284140
Tiivistelmä
Pro gradu -työni aiheena ovat 1920- ja 1930-luvuilla Lahden kansanopistossa opiskelleiden naisten kokemukset opistoajastaan ja sen vaikutuksista heidän myöhempään elämäänsä. Käyn läpi sitä, miten he sijoittuivat yhteiskuntaan työnsä, harrastustensa ja muun toimintansa kautta sekä sitä, miten he itse kokevat opintojen opistossa vaikuttaneen heihin. Suomessa perustettiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa kansanopistoja maalaisnuorison kouluiksi. Opistoissa nuoret saivat monenlaista opetusta: sivistystä ja käytännön taitoja. Tällaisille oppilaitoksille nähtiin tuolloin suuri tarve.
Pääasiallinen aineistoni ovat kyselyvastaukset ja niihin mahdollisesti liitetyt erilliset kirjeet. Entiset oppilaat vastasivat heitä opettaneen Edla Kojosen lähettämään kyselyyn, jossa heiltä kysyttiin heidän elämänkohtalostaan niin koulutuksen, työn kuin vapaa-ajankin osalta. Vastauksissaan he arvioivat opiston vaikuttavuutta sekä sitä, miten he itse näkivät opiston merkityksen. Yhteensä vastauksia on 251 kappaletta. Kyselyvastaukset on kerätty 1950-luvulla eli kaikkien entisten naisoppilaiden opistoajoista on kulunut jo aikaa. Aineiston analysoinnin metodina käytän muistitiedon menetelmiä.
Ensimmäinen käsiteltävä aihe on opistoajan opetuksen vaikuttavuus, jota käyn läpi opetussisältöjen kautta. Elämänkohtaloa ja yhteiskuntaan sijoittumista käyn läpi toisena kuuden esiin nousevan teeman kautta: lottatyön, siirtolaisuuden, koulutuksen, maatalouden, perheen ja seura- ja yhdistystyön sekä luottamustehtävien kautta. Lahden kansanopistossa vietetyn ajan ja saadun opetuksen arvostuksen käsittely on kolmas käsiteltävä aihe. Oppilaat elivät nuoruuttaan opistovuotenaan, joten nuoruus ja itsenäistyminen ovat yksi esille nouseva teema. Käsittelen opetussisältöjen kautta sekä määrällisesti analysoimalla saatuja vastauksia.
Aineistoani analysoimalla olen saavuttanut tutkimustuloksen, että oppilaiden kokemukset opetuskokonaisuuksien vaikutuksesta omaan elämäänsä vaihtelivat, mutta lopulta merkityksellisimmiksi koettiin opistossa opetetut käytännön aineet. Kaksi muuta opetuksen osa-aluetta olivat tietopuoliset aineet ja toverillisuus. Ajan yhteiskunnalliset nousevat esiin vastauksista, moni esimerkiksi kirjoitti lottatyöstään ja sodasta. Sota tuli esiin siirtolaisuudessa evakkomatkalle joutumisena, mutta siirtolaisiksi lähdettiin maan rajojen ulkopuolelle muista syistä. Koulutuksessa korostui se, että siihen ei opiston jälkeen ollut mahdollisuutta, mutta useat vastaajat kertoivat käymänsä koulut tai kurssit. Maatalous ja emäntänä olo olivat monen työ, mutta myös esimerkiksi terveydenhoitoalalle päädyttiin. Aineistosta nousee esiin sotien jälkeinen aika suurine ikäluokkineen. Vastaajista suuri osa kertoi olevansa naimissa ja lapsista kirjoitti moni. Lahden kansanopistossa oppilaita kannustettiin ja opetettiin julkiseen toimintaan ja myöhemmin moni entinen naisoppilas jatkoikin esimerkiksi martoissa ja nuorisoseurassa. Kansanopiston vaikutusta omalle kehitykselleen pohtiessa Lahden kansanopistoa ylistetään niin maailmankatsomuksen avartumisesta kuin sen opettamista ihanteistakin. Lähdeaineistosta nousee esille se, kuinka entiset naisoppilaat kokevat saaneensa opistosta hyviä eväitä elämään itsenäistymisen kynnyksellä.
Pääasiallinen aineistoni ovat kyselyvastaukset ja niihin mahdollisesti liitetyt erilliset kirjeet. Entiset oppilaat vastasivat heitä opettaneen Edla Kojosen lähettämään kyselyyn, jossa heiltä kysyttiin heidän elämänkohtalostaan niin koulutuksen, työn kuin vapaa-ajankin osalta. Vastauksissaan he arvioivat opiston vaikuttavuutta sekä sitä, miten he itse näkivät opiston merkityksen. Yhteensä vastauksia on 251 kappaletta. Kyselyvastaukset on kerätty 1950-luvulla eli kaikkien entisten naisoppilaiden opistoajoista on kulunut jo aikaa. Aineiston analysoinnin metodina käytän muistitiedon menetelmiä.
Ensimmäinen käsiteltävä aihe on opistoajan opetuksen vaikuttavuus, jota käyn läpi opetussisältöjen kautta. Elämänkohtaloa ja yhteiskuntaan sijoittumista käyn läpi toisena kuuden esiin nousevan teeman kautta: lottatyön, siirtolaisuuden, koulutuksen, maatalouden, perheen ja seura- ja yhdistystyön sekä luottamustehtävien kautta. Lahden kansanopistossa vietetyn ajan ja saadun opetuksen arvostuksen käsittely on kolmas käsiteltävä aihe. Oppilaat elivät nuoruuttaan opistovuotenaan, joten nuoruus ja itsenäistyminen ovat yksi esille nouseva teema. Käsittelen opetussisältöjen kautta sekä määrällisesti analysoimalla saatuja vastauksia.
Aineistoani analysoimalla olen saavuttanut tutkimustuloksen, että oppilaiden kokemukset opetuskokonaisuuksien vaikutuksesta omaan elämäänsä vaihtelivat, mutta lopulta merkityksellisimmiksi koettiin opistossa opetetut käytännön aineet. Kaksi muuta opetuksen osa-aluetta olivat tietopuoliset aineet ja toverillisuus. Ajan yhteiskunnalliset nousevat esiin vastauksista, moni esimerkiksi kirjoitti lottatyöstään ja sodasta. Sota tuli esiin siirtolaisuudessa evakkomatkalle joutumisena, mutta siirtolaisiksi lähdettiin maan rajojen ulkopuolelle muista syistä. Koulutuksessa korostui se, että siihen ei opiston jälkeen ollut mahdollisuutta, mutta useat vastaajat kertoivat käymänsä koulut tai kurssit. Maatalous ja emäntänä olo olivat monen työ, mutta myös esimerkiksi terveydenhoitoalalle päädyttiin. Aineistosta nousee esiin sotien jälkeinen aika suurine ikäluokkineen. Vastaajista suuri osa kertoi olevansa naimissa ja lapsista kirjoitti moni. Lahden kansanopistossa oppilaita kannustettiin ja opetettiin julkiseen toimintaan ja myöhemmin moni entinen naisoppilas jatkoikin esimerkiksi martoissa ja nuorisoseurassa. Kansanopiston vaikutusta omalle kehitykselleen pohtiessa Lahden kansanopistoa ylistetään niin maailmankatsomuksen avartumisesta kuin sen opettamista ihanteistakin. Lähdeaineistosta nousee esille se, kuinka entiset naisoppilaat kokevat saaneensa opistosta hyviä eväitä elämään itsenäistymisen kynnyksellä.