"För en lärare som jobbat med pappersmaterial i tiotals år har digitaliseringen varit en jättestor förändring!" : Svensklärares uppfattningar om de digitala studentproven i svenska och om provens påverkan på svenskundervisningen i gymnasiet
Aronen, Heidi (2020)
Aronen, Heidi
2020
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in Scandinavian Languages, Master of Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003262888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003262888
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani ruotsin sähköisen ylioppilaskokeen muutoksia ja niiden vaikutuksia lukion ruotsinopetukseen. Tutkimus keskittyy ruotsi toisena kotimaisena kielenä -kokeeseen ja sen tuomiin muutoksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä käsityksiä lukion ruotsinopettajilla on siitä, miten ruotsin uusi sähköinen ylioppilaskoe eroaa perinteisestä paperisesta ylioppilaskokeesta ja miten nämä muutokset mahdollisesti ovat muuttaneet ruotsinopetusta lukiossa. Tämän lisäksi tarkoituksena on selvittää, mitä käsityksiä lukion ruotsinopettajilla on sähköisen ylioppilaskokeen tuomasta paineesta ruotsinopetukseen sekä saamistaan työkaluista, tuesta ja koulutuksesta.
Tutkielman teoreettinen kehys rakentuu digitaalisuuden ja tieto- ja viestintätekniikan käsitteistön ja aikaisemman tutkimuksen ympärille. Sen lisäksi tarkastelen koulujen, oppimateriaalien ja ylioppilaskokeen digitalisoitumista. Tutkielman 43 informanttia toimivat ruotsinopettajina lukioissa eri puolilla Suomea. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella syksyn 2019 aikana. Aineiston analyysimetodina olen käyttänyt fenomenografiaa, jossa on tarkoituksena tutkia informanttien eri käsityksiä tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä sekä muodostaa kategorioita, joissa näitä käsityksiä voidaan kuvailla.
Tutkimustulokseni osoittavat, että ruotsin uusi sähköinen ylioppilaskoe eroaa perinteisestä paperisesta ylioppilaskokeesta monin eri tavoin. Opettajien käsitysten mukaan sähköinen ylioppilaskoe sisältää uusia tehtävätyyppejä sekä enemmän autenttisia ja monipuolisia tehtäviä muun muassa uusien video- ja kuvaominaisuuksien ja vaihtelevien lähdetekstien muodossa. Sähköinen koe edellyttää opiskelijalta myös monilukutaitoa ja autenttisen kielenkäytön ymmärrystä. Nämä muutokset näkyvät opettajien käsitysten mukaan myös ruotsinopetuksen eri osa-alueilla. Moni lukio on ottanut käyttöönsä sähköiset oppikirjat, joiden tehtävät vastaavat sähköisen ylioppilaskokeen tehtäviä ja valmistavat täten opiskelijoita paremmin sähköiseen ylioppilaskokeeseen. Oppitunneilla käytettävä materiaali on pääasiassa oltava autenttista ja sillä on tuettava opiskelijan monilukutaidon kehittymistä. Sähköiset oppikirjat ovat myös mahdollistaneet opiskelijoiden itsenäisemmän työskentelyn, minkä vuoksi opettajat kokevat oman roolinsa muuttuneen opetuksessa.
Ruotsinopetukseen kohdistuva paine johtuu opettajien mukaan pitkälti uusien sähköisten ohjelmien ja materiaalien käytöstä sekä sähköisen ylioppilaskokeen ennalta-arvaamattomuudesta. Suurin osa kokee jo saaneensa käyttöön tarvittavat työkalut valmistaakseen opiskelijat sähköiseen ylioppilaskokeeseen, mutta jotkut kokevat vielä tarvitsevansa esimerkiksi oman kannettavan tietokoneen. Suurin osa kokee myös saaneensa tarpeeksi tukea ja koulutusta koskien sähköisen ylioppilaskokeen muutoksia, mutta jatkokoulutuksen tarvetta on silti esimerkiksi kielipainotteiselle ja pedagogiselle koulutukselle.
Tutkielman teoreettinen kehys rakentuu digitaalisuuden ja tieto- ja viestintätekniikan käsitteistön ja aikaisemman tutkimuksen ympärille. Sen lisäksi tarkastelen koulujen, oppimateriaalien ja ylioppilaskokeen digitalisoitumista. Tutkielman 43 informanttia toimivat ruotsinopettajina lukioissa eri puolilla Suomea. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella syksyn 2019 aikana. Aineiston analyysimetodina olen käyttänyt fenomenografiaa, jossa on tarkoituksena tutkia informanttien eri käsityksiä tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä sekä muodostaa kategorioita, joissa näitä käsityksiä voidaan kuvailla.
Tutkimustulokseni osoittavat, että ruotsin uusi sähköinen ylioppilaskoe eroaa perinteisestä paperisesta ylioppilaskokeesta monin eri tavoin. Opettajien käsitysten mukaan sähköinen ylioppilaskoe sisältää uusia tehtävätyyppejä sekä enemmän autenttisia ja monipuolisia tehtäviä muun muassa uusien video- ja kuvaominaisuuksien ja vaihtelevien lähdetekstien muodossa. Sähköinen koe edellyttää opiskelijalta myös monilukutaitoa ja autenttisen kielenkäytön ymmärrystä. Nämä muutokset näkyvät opettajien käsitysten mukaan myös ruotsinopetuksen eri osa-alueilla. Moni lukio on ottanut käyttöönsä sähköiset oppikirjat, joiden tehtävät vastaavat sähköisen ylioppilaskokeen tehtäviä ja valmistavat täten opiskelijoita paremmin sähköiseen ylioppilaskokeeseen. Oppitunneilla käytettävä materiaali on pääasiassa oltava autenttista ja sillä on tuettava opiskelijan monilukutaidon kehittymistä. Sähköiset oppikirjat ovat myös mahdollistaneet opiskelijoiden itsenäisemmän työskentelyn, minkä vuoksi opettajat kokevat oman roolinsa muuttuneen opetuksessa.
Ruotsinopetukseen kohdistuva paine johtuu opettajien mukaan pitkälti uusien sähköisten ohjelmien ja materiaalien käytöstä sekä sähköisen ylioppilaskokeen ennalta-arvaamattomuudesta. Suurin osa kokee jo saaneensa käyttöön tarvittavat työkalut valmistaakseen opiskelijat sähköiseen ylioppilaskokeeseen, mutta jotkut kokevat vielä tarvitsevansa esimerkiksi oman kannettavan tietokoneen. Suurin osa kokee myös saaneensa tarpeeksi tukea ja koulutusta koskien sähköisen ylioppilaskokeen muutoksia, mutta jatkokoulutuksen tarvetta on silti esimerkiksi kielipainotteiselle ja pedagogiselle koulutukselle.