Sahelia rakentamassa: Tutkielma Sahelin alueesta Euroopan unionin geopoliittisena kertomuksena
Hiltunen, Anna-Mari (2020)
Hiltunen, Anna-Mari
2020
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002172121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002172121
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -työn tutkimustehtävänä on perehtyä siihen, millaisena geopoliittisena kertomuksena Euroopan unioni esittää Sahelin alueen. Työn rajaus EU:n Sahel-kerronnassa on asetettu kuvauksiin, jotka käsittelevät terrorismia sekä muuttoliikkeitä vuosina 2014-2018. Tutkielman teemoina toimivat terrorismi sekä muuttoliike valikoituivat Sahel-kuvauksen rajauksiksi tutkimuskirjallisuuden havaintojen pohjalta. Euroopan unionin on esitetty tukevan Sahelin alueen turvallisuustilannetta pitkäaikaisten kehitystavoitteiden edistämisen edellä ja syynä tilanteeseen on arvioitu olevan unionin omat intressit, jotka liittyvät erityisesti terrorismin torjuntaan sekä siirtolaisuuden hallintaan. Ilmiöt ovat vaikuttaneet muun muassa Euroopan unionin tehostettuun ulkorajojen valvontaan sekä yleisesti unionin ja Sahelin välisten suhteiden tiivistymiseen. Työn tutkimuskysymyksiä ovat, millaisena geopoliittisena kertomuksena Euroopan unioni esittää Sahelin alueen terrorismin ja muuttoliikkeiden näkökulmasta sekä miten EU asemoi itsensä Saheliin nähden aluetta koskevassa geopoliittisessa kerronnassaan.
Työn teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii kriittisen geopolitiikan koulukunta. Tutkielma nojaa erityisesti jälkistrukturalistiseen kriittiseen geopolitiikkaan, joka tähtää maantieteellisten olettamusten purkamiseen, dekonstruktioon. Työn tutkimuskohteena olevat Sahelin alueen kuvaukset ymmärretään kriittisen geopolitiikan mukaisesti vallankäyttäjien tuottamina narratiiveina, joita he hyödyntävät selittääkseen kansainvälistä politiikkaa tietynlaisten ihmisten, tapahtumien ja paikkojen tilana. Unionin muodostamaa Sahel-narratiivia tutkitaan geopoliittisella tulkintakehyksellä, joka metodina kiinnittää huomiota siihen, miten kansainvälisiä kriisejä kuvataan ulkopoliittisessa puheessa. Tutkielmassa Euroopan unionin Sahel-narratiivia tarkastellaan tulkintakehyksen muodostavilla osakysymyksillä, jotka auttavat hahmottamaan sitä, millaisena kriisinä Sahelin alueen terrorismi ja muuttoliike esitetään sekä missä kriisien katsotaan sijaitsevan. Lisäksi kysymyspatteriston avulla perehdytään kriisien syihin ja osapuoliin. Lopuksi tarkastellaan myös sitä, millaisia panoksia EU esittää Sahelin alueeseen liittyvän terrorismin ja muuttoliikkeiden osalta. Työn aineisto koostuu unionin Sahel-strategiasta ja sen toimeenpanoon keskittyvästä toimintasuunnitelmasta, entisen korkea edustaja Federica Mogherinin puheista ja kannanotoista, Euroopan unionin neuvoston Sahel-päätöslauselmista, EU-toimielinten tiedotteista sekä unionin Sahel-erityisedustaja Angel Losadan haastatteluista.
Osakysymyksiä läpileikkaavana tuloksena käy ilmi, että Euroopan unioni kehystää Sahelin aluetta kumppanuutta korostavilla, ja siten siis toiseuden vastakkaisilla kuvauksilla, jotka pätevät niin terrorismiin kuin muuttoliikkeisiin. Ne esitetään paikallisina ja alueellisina ongelmina sekä kansainvälisinä haasteina, jotka yhdistävät unionin ja Sahelin. Kansainvälisen tason kuvauksissa ilmiöitä kehystetään myös jaettuina uhkina, joihin liittyvää geopoliittista kerrontaa tutkimuskirjallisuuden sekä kriittisen geopolitiikan teorian valossa voi pitää Euroopan unionin perusteluna Sahelissa käynnistetyille turvallisuustoimille, kuten esimerkiksi alueella perustetuille G5 Sahel -iskujoukoille. Aiheen tutkimuskirjallisuudessa korostetaan kuitenkin sitä, että läntisten toimijoiden käyttämä Sahel-narratiivi tulisi purkaa kohti kuvauksia, jotka antaisivat painoarvoa ilmiöiden paikallisille ja alueellisille vaikutuksille. Perusteluna tälle on pidetty muun muassa sitä, että terroristit hyötyvät narratiiveista, jotka korostavat terrorismin globaalia luonnetta. Kehystyksestä on keskusteltu myös siitä näkökulmasta, että epäsäännöllisten muuttoliikkeiden esittäminen kansainvälisenä uhkana olisi eduksi Euroopassakin esiintyvän kansallismielisen ajattelun voimistumiselle.
Työn teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii kriittisen geopolitiikan koulukunta. Tutkielma nojaa erityisesti jälkistrukturalistiseen kriittiseen geopolitiikkaan, joka tähtää maantieteellisten olettamusten purkamiseen, dekonstruktioon. Työn tutkimuskohteena olevat Sahelin alueen kuvaukset ymmärretään kriittisen geopolitiikan mukaisesti vallankäyttäjien tuottamina narratiiveina, joita he hyödyntävät selittääkseen kansainvälistä politiikkaa tietynlaisten ihmisten, tapahtumien ja paikkojen tilana. Unionin muodostamaa Sahel-narratiivia tutkitaan geopoliittisella tulkintakehyksellä, joka metodina kiinnittää huomiota siihen, miten kansainvälisiä kriisejä kuvataan ulkopoliittisessa puheessa. Tutkielmassa Euroopan unionin Sahel-narratiivia tarkastellaan tulkintakehyksen muodostavilla osakysymyksillä, jotka auttavat hahmottamaan sitä, millaisena kriisinä Sahelin alueen terrorismi ja muuttoliike esitetään sekä missä kriisien katsotaan sijaitsevan. Lisäksi kysymyspatteriston avulla perehdytään kriisien syihin ja osapuoliin. Lopuksi tarkastellaan myös sitä, millaisia panoksia EU esittää Sahelin alueeseen liittyvän terrorismin ja muuttoliikkeiden osalta. Työn aineisto koostuu unionin Sahel-strategiasta ja sen toimeenpanoon keskittyvästä toimintasuunnitelmasta, entisen korkea edustaja Federica Mogherinin puheista ja kannanotoista, Euroopan unionin neuvoston Sahel-päätöslauselmista, EU-toimielinten tiedotteista sekä unionin Sahel-erityisedustaja Angel Losadan haastatteluista.
Osakysymyksiä läpileikkaavana tuloksena käy ilmi, että Euroopan unioni kehystää Sahelin aluetta kumppanuutta korostavilla, ja siten siis toiseuden vastakkaisilla kuvauksilla, jotka pätevät niin terrorismiin kuin muuttoliikkeisiin. Ne esitetään paikallisina ja alueellisina ongelmina sekä kansainvälisinä haasteina, jotka yhdistävät unionin ja Sahelin. Kansainvälisen tason kuvauksissa ilmiöitä kehystetään myös jaettuina uhkina, joihin liittyvää geopoliittista kerrontaa tutkimuskirjallisuuden sekä kriittisen geopolitiikan teorian valossa voi pitää Euroopan unionin perusteluna Sahelissa käynnistetyille turvallisuustoimille, kuten esimerkiksi alueella perustetuille G5 Sahel -iskujoukoille. Aiheen tutkimuskirjallisuudessa korostetaan kuitenkin sitä, että läntisten toimijoiden käyttämä Sahel-narratiivi tulisi purkaa kohti kuvauksia, jotka antaisivat painoarvoa ilmiöiden paikallisille ja alueellisille vaikutuksille. Perusteluna tälle on pidetty muun muassa sitä, että terroristit hyötyvät narratiiveista, jotka korostavat terrorismin globaalia luonnetta. Kehystyksestä on keskusteltu myös siitä näkökulmasta, että epäsäännöllisten muuttoliikkeiden esittäminen kansainvälisenä uhkana olisi eduksi Euroopassakin esiintyvän kansallismielisen ajattelun voimistumiselle.