Tuuppaava julkishallinto: mistä, mitä, minne?
Aejmelaeus, Tuomas (2020)
Aejmelaeus, Tuomas
2020
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912197025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912197025
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkitaan käyttäytymistaloustieteestä kehittynyttä julkista interventiota eli väliintuloa nimeltä tuuppaus (nudge). Tuuppaus saavutti suuren yleisön tietoisuuden vuonna 2008, kun Richard Thaler ja Cass Sunstein julkaisivat aiheesta saman nimisen kirjan. Kirjan oppeja ruvettiin nopeasti soveltamaan mm. Iso-Britanniassa, jonne perustettiin Behavioral Insights Team valtion hallinnon yhteyteen, joka edisti käyttäytymistieteellisen tiedon tuotantoa sekä sen soveltamista julkisessa päätöksenteossa. Käyttäytymistieteen soveltaminen on osoittautunut onnistuneeksi kokeiluksi Iso-Britanniassa ja Behavioral Insights Teamin arvioidut säästöt ovat ylittäneet merkittävästi sille alun perin asetetut tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tutkitaan poikkitieteellisesti tuuppauksen historiaa teoreettisen viitekehyksen avulla. Tuuppauksen toimintalogiikkaa tutkitaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tuuppauksen perusteluita sekä sen ilmenemistä Suomessa tutkitaan asiantuntijahaastatteluilla. Tutkimuksessa tarkastellaan myös aiheen soveltuvuutta hallintotieteelliseen tutkimukseen.
Tutkimuksessa havaittiin, että tuuppauksella on historiallisia kiinnekohtia hallintotieteeseen erityisesti Herbert Simonin aloittaneen empiirisen päätöksentekotutkimuksen kautta. Tuuppaus perustuu mielen oikopolkuihin eli heuristiikkoihin vaikuttamiseen, joiden löytäminen on helpottanut ihmisten päätöksenteon ennustamista. Tuuppaus ei menetelmänä rajoitu vain julkisen sektorin ohjausmenetelmäksi vaan sitä voidaan hyödyntää myös elinkeinoelämässä mm. myynnissä sekä markkinoinnissa. Julkisen sektorin näkökulmasta tuuppauksen rooli on regulaatiolle vaihtoehtoinen tai sitä täydentävä. Tuuppausta voidaan käyttää palvelujen ohjauksessa tai politiikkainstrumenttina. Tuuppauksen hyödyntäminen on pakkautunut viestinnällisiin keinoihin, jotka ovat mm. erilaiset muistutukset sekä viestinnän vaikuttavuuden kehittäminen. Suomeen käyttäytymistieteelliset menetelmät rantautuivat Juha Sipilän hallitusohjelman myötä, jossa painotettiin uusien toimintatapojen hyödyntämistä. Juha Sipilän hallitusohjelman yksi kärkihankkeista oli kokeilukulttuurin edistäminen, jonka myötä Kokeileva Suomi -hanke perustettiin. Kokeileva Suomi on ollut merkittävin konkreettinen käyttäytymistieteellisen näkökulman edistäjä Suomessa. Tuuppaus on yksi keskeisin käyttäytymistieteen soveltamisen muodoista. Suomessa käyttäytymistiedettä hyödyntäviä kokeiluja ollaan toteutettu hyvin vähän osittain yhdenvertaisuusperiaatteen tulkinnan myötä, joka nostaa kynnystä osallistaa kansalaisia kokeellisille asetelmille. Suomessa myös vahva regulaatio korvaa tarpeen tuupata. Kiinnostus käyttäytymistieteen hyödyntämistä kohtaan on kuitenkin kasvamassa.
Tutkimuksessa havaittiin, että tuuppauksella on historiallisia kiinnekohtia hallintotieteeseen erityisesti Herbert Simonin aloittaneen empiirisen päätöksentekotutkimuksen kautta. Tuuppaus perustuu mielen oikopolkuihin eli heuristiikkoihin vaikuttamiseen, joiden löytäminen on helpottanut ihmisten päätöksenteon ennustamista. Tuuppaus ei menetelmänä rajoitu vain julkisen sektorin ohjausmenetelmäksi vaan sitä voidaan hyödyntää myös elinkeinoelämässä mm. myynnissä sekä markkinoinnissa. Julkisen sektorin näkökulmasta tuuppauksen rooli on regulaatiolle vaihtoehtoinen tai sitä täydentävä. Tuuppausta voidaan käyttää palvelujen ohjauksessa tai politiikkainstrumenttina. Tuuppauksen hyödyntäminen on pakkautunut viestinnällisiin keinoihin, jotka ovat mm. erilaiset muistutukset sekä viestinnän vaikuttavuuden kehittäminen. Suomeen käyttäytymistieteelliset menetelmät rantautuivat Juha Sipilän hallitusohjelman myötä, jossa painotettiin uusien toimintatapojen hyödyntämistä. Juha Sipilän hallitusohjelman yksi kärkihankkeista oli kokeilukulttuurin edistäminen, jonka myötä Kokeileva Suomi -hanke perustettiin. Kokeileva Suomi on ollut merkittävin konkreettinen käyttäytymistieteellisen näkökulman edistäjä Suomessa. Tuuppaus on yksi keskeisin käyttäytymistieteen soveltamisen muodoista. Suomessa käyttäytymistiedettä hyödyntäviä kokeiluja ollaan toteutettu hyvin vähän osittain yhdenvertaisuusperiaatteen tulkinnan myötä, joka nostaa kynnystä osallistaa kansalaisia kokeellisille asetelmille. Suomessa myös vahva regulaatio korvaa tarpeen tuupata. Kiinnostus käyttäytymistieteen hyödyntämistä kohtaan on kuitenkin kasvamassa.