Globaali väline, lokaali sisältö. Paikallisuus maakunnallisten verkkolehtien sisällössä
Siippainen, Matti (2019)
Siippainen, Matti
2019
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912176965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912176965
Tiivistelmä
Lähtökohtanani on välineen ja sisällön ristiriita: mitä sisältöä uusi väline eli maakunnallinen verkkolehti tarjosi globaalisti toimivassa internetissä, jossa on sisältöä kaikkialta maailmasta. Tutkimuksessa selvitän, miten maakuntalehdet selvisivät muodonmuutoksesta verkkolehdeksi. Tutkimuskysymyksiä ovat: Mitä sisältöpiirteitä maakunnallisissa verkkolehdissä on? Kuinka paikallisia verkkolehdet sisältöpiirteiden näkökulmasta ovat? Mitä tarkastelun perusteella voidaan päätellä maakuntalehtien kyvystä muuttua painetusta lehdestä verkkolehdeksi?
Tutkimukseni keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat paikallisuus ja identiteetti. Tietoverkkojen ajan ihminen elää eri aluetasojen muodostamassa verkostossa, jossa paikallinen, kansallinen ja globaalinen taso kietoutuvat toisiinsa ja jossa tietoverkot luovat fyysisestä paikasta riippumatonta interaktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Verkkolehtien sisällön tarkastelu perustuu fyysiseen paikallisuuteen, joka konkretisoituu maakuntalehtien levikkialueeseen. Paikkoihin liittyvä identiteetti nähdään tässä tutkimuksessa ideologisena ja tuotettuna: maakuntalehdet hyödyntävät paikallista ja maakunnallista yhteisyyttä, jota ne myös ylläpitävät ja rakentavat. Paikallisuus on maakuntalehtien toimintastrategia, jota lehdet ovat pyrkineet toteuttamaan pärjätäkseen myös internetin aikakautena.
Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2005 verkkolehtiä kymmenen vuotta myöhemmästä, 2010-luvun lopun näkökulmasta. Vuonna 2005 verkkolehdet olivat muotoutuneet omaksi julkaisutyypikseen, ja ne julkaisivat monipuolisesti uutta verkonomaista sisältöä. Tässä tutkimuksessa uusi sisältö on jaettu reaaliaikaisuuteen (esimerkiksi pikauutiset), arkistomaisuuteen, vuorovaikutteisuuteen (esimerkiksi keskustelut) ja muuhun uuteen sisältöön (esimerkiksi multimediasisällöt).
Tarkastelen sitä, miten maakuntalehti onnistui muodonmuutoksessa paikallisuutta korostavasta painetusta lehdestä verkon globaalimarkkinoilla toimivaksi verkko- ja monikanavamediaksi; millainen on ollut sen kyky ottaa haltuun uudistunut viestintäympäristö, jossa perinteisen median haastajiksi ovat tulleet sosiaalinen media sekä uudentyyppiset vaihtoehto- ja vastamediat. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana maakunnalliset sanomalehdet olivat säilyttäneet paikallisen leimansa myös verkkolehdissään. Lehdet julkaisivat paikallisia uutisia, joskin niiden määrä vaihteli lehdittäin. Muu verkonomainen sisältö oli suurimmaksi osaksi paikallista. Nyt 2010-luvun loppupuolen näkökulmasta – kun verkkolehdet ovat kehittyneet jo itsenäisiksi verkkojulkaisuiksi – voi sanoa, että vuoteen 2005 mennessä verkkolehdet olivat onnistuneet ottamaan haltuunsa median uuden toimintaympäristön vain osittain. Lehtiä kehitettiin ensimmäisen kymmenen vuoden aikana liian varovaisesti, ja suuri määrä toimituksellista ja teknisestä potentiaalista jäi käyttämättä vuorovaikutteisen yhteisöllisyyden luomisessa, kuvallisen sisällön hyödyntämisessä tai ei-journalistisen uudenlaisen paikallisen sisällön käyttöönotossa.
Tulevaisuudessa maakunnalliset verkkolehdet voivat toteuttaa paikallisuutta ja pysyä elinvoimaisina, mikäli yleisöllä pysyy tarve identifioitua paikkakuntaansa ja halu kokea siihen liittyvää yhteisöllisyyttä. Lehdillä tulee samaan aikaan olla kyky vastata yleisön uudistuviin tarpeisiin. Verkkolehtien menestys riippuu myös siitä, hankkiiko yleisö paikallisen tiedon kanavista, jotka ovat median uutisorganisaatioista riippumattomia ja luoko sosiaalinen media sen yhteisöllisyyden, jota perinteiden paikallinen media on tarjonnut.
Tutkimukseni keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat paikallisuus ja identiteetti. Tietoverkkojen ajan ihminen elää eri aluetasojen muodostamassa verkostossa, jossa paikallinen, kansallinen ja globaalinen taso kietoutuvat toisiinsa ja jossa tietoverkot luovat fyysisestä paikasta riippumatonta interaktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Verkkolehtien sisällön tarkastelu perustuu fyysiseen paikallisuuteen, joka konkretisoituu maakuntalehtien levikkialueeseen. Paikkoihin liittyvä identiteetti nähdään tässä tutkimuksessa ideologisena ja tuotettuna: maakuntalehdet hyödyntävät paikallista ja maakunnallista yhteisyyttä, jota ne myös ylläpitävät ja rakentavat. Paikallisuus on maakuntalehtien toimintastrategia, jota lehdet ovat pyrkineet toteuttamaan pärjätäkseen myös internetin aikakautena.
Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2005 verkkolehtiä kymmenen vuotta myöhemmästä, 2010-luvun lopun näkökulmasta. Vuonna 2005 verkkolehdet olivat muotoutuneet omaksi julkaisutyypikseen, ja ne julkaisivat monipuolisesti uutta verkonomaista sisältöä. Tässä tutkimuksessa uusi sisältö on jaettu reaaliaikaisuuteen (esimerkiksi pikauutiset), arkistomaisuuteen, vuorovaikutteisuuteen (esimerkiksi keskustelut) ja muuhun uuteen sisältöön (esimerkiksi multimediasisällöt).
Tarkastelen sitä, miten maakuntalehti onnistui muodonmuutoksessa paikallisuutta korostavasta painetusta lehdestä verkon globaalimarkkinoilla toimivaksi verkko- ja monikanavamediaksi; millainen on ollut sen kyky ottaa haltuun uudistunut viestintäympäristö, jossa perinteisen median haastajiksi ovat tulleet sosiaalinen media sekä uudentyyppiset vaihtoehto- ja vastamediat. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana maakunnalliset sanomalehdet olivat säilyttäneet paikallisen leimansa myös verkkolehdissään. Lehdet julkaisivat paikallisia uutisia, joskin niiden määrä vaihteli lehdittäin. Muu verkonomainen sisältö oli suurimmaksi osaksi paikallista. Nyt 2010-luvun loppupuolen näkökulmasta – kun verkkolehdet ovat kehittyneet jo itsenäisiksi verkkojulkaisuiksi – voi sanoa, että vuoteen 2005 mennessä verkkolehdet olivat onnistuneet ottamaan haltuunsa median uuden toimintaympäristön vain osittain. Lehtiä kehitettiin ensimmäisen kymmenen vuoden aikana liian varovaisesti, ja suuri määrä toimituksellista ja teknisestä potentiaalista jäi käyttämättä vuorovaikutteisen yhteisöllisyyden luomisessa, kuvallisen sisällön hyödyntämisessä tai ei-journalistisen uudenlaisen paikallisen sisällön käyttöönotossa.
Tulevaisuudessa maakunnalliset verkkolehdet voivat toteuttaa paikallisuutta ja pysyä elinvoimaisina, mikäli yleisöllä pysyy tarve identifioitua paikkakuntaansa ja halu kokea siihen liittyvää yhteisöllisyyttä. Lehdillä tulee samaan aikaan olla kyky vastata yleisön uudistuviin tarpeisiin. Verkkolehtien menestys riippuu myös siitä, hankkiiko yleisö paikallisen tiedon kanavista, jotka ovat median uutisorganisaatioista riippumattomia ja luoko sosiaalinen media sen yhteisöllisyyden, jota perinteiden paikallinen media on tarjonnut.