Säkityskoneiden käytettävyyden analysointi
Lindström, Risto (2020)
Lindström, Risto
2020
Konetekniikan DI-tutkinto-ohjelma
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912056593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912056593
Tiivistelmä
Käytettävyys on yksi tavoitteiden toteutumista mittaavista tunnusluvuista, joka kuvaa kohteen kykyä olla tilassa, jossa se tarvittaessa kykenee suorittamaan siltä vaadittua toimintoa. Tässä työssä käsitellään kahden Yara Suomen Uudenkaupungin tehtailla sijaitsevan automaattisen suursäkityskoneen vikaantumista ja toimintaongelmia sekä näiden vaikutusta koneiden käytettävyyteen. Tutkimuksen tavoite on selvittää säkityskoneiden käytettävyyttä alentavat tekijät, niiden aiheuttajat sekä tutkia ratkaisuja käytettävyyden parantamiseksi. Tavoitteena on lisäksi selvittää, mitä asioita koneista tulee mitata ja mitä tietoja kerätä, jotta analysointi on jatkossa helpompaa ja luotettavampaa sekä tarkastella vikojen aiheuttamia kustannuksia.
Tutkimuksessa käytetty data koneiden toiminnasta ja vikaantumisesta on pääasiassa peräisin kahdesta eri tietokannasta. Toiminnanohjausjärjestelmän vikahistoriaa on käytetty kunnossapitoa vaativien vikojen sekä niistä aiheutuvien kustannusten selvittämiseen. Koneiden häiriöilmoitushistorian avulla on selvitetty lyhyitä tuotantokatkoksia aiheuttavat toimintaongelmat. Järjestelmien datan ollessa osittain erittäin heikkolaatuista, on dataa täydennetty syvähaastattelujen avulla. Haastattelujen avulla on myös tunnistettu aiemmilla toimenpiteillä hallintaan saadut ongelmat sekä määritetty kunkin toistuvan vian ja häiriön aiheuttama seisokkiaika. Seisokkiaikojen ja käyntiaikatietojen perusteella on määritetty kunkin toistuvan vian ja häiriön aiheuttama epäkäytettävyys, jota puolestaan on käytetty mittarina toistuvien vikojen ja häiriöiden seurausten vakavuuden vertailussa. Käytettävyysvaikutusten perusteella tiedetään, mihin ongelmiin tulee kohdistaa voimavaroja ja millaisia parannuksia niiden ratkaisemisella on mahdollista saavuttaa. Koko koneiden tarkan käytettävyyden määrittämiseksi lähtötiedoissa on epävarmuustekijöitä, mutta häiriöt ja raportoidut viat alentavat käytettävyyttä n. 15 %.
Osaa laitteistosta tarkastellaan yksityiskohtaisesti RCM-analyysin avulla ja muu laitteisto käsitellään kevyemmin. RCM-analyysissä käytettyjä analysointimenetelmiä ovat vika- ja vaikutusanalyysi sekä vikapuuanalyysi. RCM-analyysin tuloksena on tunnistettu muun muassa tehokkaat kunnossapitomenetelmät, modifiointitarpeet, varautumistarpeet vikatilanteisiin sekä jatkotutkimuskohteet. Työn tuloksena havaittiin myös kehitystarpeita ohjeistuksessa, datan keräyksessä, suorituskyvyn mittauksessa ja säkin laadussa. Häiriöhistorian perustella toimintahäiriöitä tulee niin paljon, että operaattorien jatkuva läsnäolo on pakollista.
Työtä voidaan pitää onnistuneena ja hyödyllisenä. Tuloksia voidaan hyödyntää muilla yrityksen toimipaikoilla, joissa vastaavia suursäkityslaitteistoja on käytössä tai sellaisen hankkimista suunnitellaan. Työn menetelmät soveltuvat myös muiden yrityksen laitteistojen toiminnan ja vikaantumisen tutkimiseen sekä käytettävyyden, kunnossapitomenetelmien ja muiden kehityskohteiden määrittämiseen.
Tutkimuksessa käytetty data koneiden toiminnasta ja vikaantumisesta on pääasiassa peräisin kahdesta eri tietokannasta. Toiminnanohjausjärjestelmän vikahistoriaa on käytetty kunnossapitoa vaativien vikojen sekä niistä aiheutuvien kustannusten selvittämiseen. Koneiden häiriöilmoitushistorian avulla on selvitetty lyhyitä tuotantokatkoksia aiheuttavat toimintaongelmat. Järjestelmien datan ollessa osittain erittäin heikkolaatuista, on dataa täydennetty syvähaastattelujen avulla. Haastattelujen avulla on myös tunnistettu aiemmilla toimenpiteillä hallintaan saadut ongelmat sekä määritetty kunkin toistuvan vian ja häiriön aiheuttama seisokkiaika. Seisokkiaikojen ja käyntiaikatietojen perusteella on määritetty kunkin toistuvan vian ja häiriön aiheuttama epäkäytettävyys, jota puolestaan on käytetty mittarina toistuvien vikojen ja häiriöiden seurausten vakavuuden vertailussa. Käytettävyysvaikutusten perusteella tiedetään, mihin ongelmiin tulee kohdistaa voimavaroja ja millaisia parannuksia niiden ratkaisemisella on mahdollista saavuttaa. Koko koneiden tarkan käytettävyyden määrittämiseksi lähtötiedoissa on epävarmuustekijöitä, mutta häiriöt ja raportoidut viat alentavat käytettävyyttä n. 15 %.
Osaa laitteistosta tarkastellaan yksityiskohtaisesti RCM-analyysin avulla ja muu laitteisto käsitellään kevyemmin. RCM-analyysissä käytettyjä analysointimenetelmiä ovat vika- ja vaikutusanalyysi sekä vikapuuanalyysi. RCM-analyysin tuloksena on tunnistettu muun muassa tehokkaat kunnossapitomenetelmät, modifiointitarpeet, varautumistarpeet vikatilanteisiin sekä jatkotutkimuskohteet. Työn tuloksena havaittiin myös kehitystarpeita ohjeistuksessa, datan keräyksessä, suorituskyvyn mittauksessa ja säkin laadussa. Häiriöhistorian perustella toimintahäiriöitä tulee niin paljon, että operaattorien jatkuva läsnäolo on pakollista.
Työtä voidaan pitää onnistuneena ja hyödyllisenä. Tuloksia voidaan hyödyntää muilla yrityksen toimipaikoilla, joissa vastaavia suursäkityslaitteistoja on käytössä tai sellaisen hankkimista suunnitellaan. Työn menetelmät soveltuvat myös muiden yrityksen laitteistojen toiminnan ja vikaantumisen tutkimiseen sekä käytettävyyden, kunnossapitomenetelmien ja muiden kehityskohteiden määrittämiseen.