Miten onnistunutta verkostohanketta johdetaan?: Tapaustutkimus TEKO -hankkeen verkostojohtamisesta
Sibbie, Pauliina (2019)
Sibbie, Pauliina
2019
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911015558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911015558
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää millaiset tekijät vaikuttavat onnistuneen verkostohankkeen johtamisessa. Tarkastelen tutkielmassani monialaisen sosiaalialaan paikantuvan verkostohankkeen johtamista ja selvitän, mitkä tekijät tekevät verkostohankkeesta toimivan. Tapaustutkimukseni tapaus on TEKO -hanke, joka paikantuu julkisen ja kolmannen sektorin verkostomaiseen yhteistyöhön ja tapahtuu yhteisösosiaalityön ehdoilla asiakasrajapinnoilla.
Teko – Tehostettu kotoutuminen -hanke on Tampereen Hervannassa vuosina 2016-2019 toiminut Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan koordinoima hanke, jonka osatoteuttajina toimivat Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeen kohderyhmänä ovat oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, kotoutumisprosessinsa alkuvaiheessa olevat kiintiöpakolaiset sekä muut työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. TEKO -hanketta voidaan kuvailla innovatiiviseksi verkostohankkeeksi, jonka tarkoituksena oli luoda yhteisösosiaalityön keinoin Hervannan alueelle sen asukkaita osallistavaa toimintaa.
Sosiaalialan johtamista erityisesti verkostojohtamisen näkökulmasta ei ole tutkittu Suomessa toistaiseksi vielä paljoa. Suurin osa verkostojen ja verkostojohtamisen tutkimuksesta on markkinoinnin- ja hallinnonalalta. Oma tutkielmani tarkoitus on selvittää toimivan sosiaalialan verkoston johtamisen piirteitä. Käytän tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä ensin verkostojen teorioita, joista keskityn erityisesti yhteiskuntatieteelliseen tapaan tarkastella verkostoja. Toinen valitsemani teoreettinen viitekehys tarkastelee johtamista verkostojen näkökulman kautta.
Tutkielmani on tapaustutkimus. Aineistona käytän teemahaastatteluja, joita tein kevään ja kesän 2019 aikana 5 kappaletta. Käytin tutkielmani analyysitapana sisällönanalyysia. Tutkielmani analyysin tuloksena esitän onnistuneen yhteisösosiaalityön verkostohankkeen kahdeksi päätekijäksi taitavan johtajuuden ja johtajuutta tulevan ympäristön. Taitava johtaja on sekä personnallisien ominaisuuksien että ammatillisen kompetenssinsa summa. Taitavalla johtajalla on vahva persoonallisuus, aito kiinnostus omaa työtä kohtaan, sekä rohkeutta ja avoimuutta toimia verkostoissa. Taitavan johtajan ammatilliseen kompetenssiin kuuluvat vuorovaikutustaidot, substanssiosaaminen ja tasavertainen toiminta verkostossa. Johtajuutta tukevaksi toiminta ympäristöksi hahmottui toimintakulttuuri sekä verkoston rakenne ja suhteet. Toimintakulttuuriin kuului tuki, yhteinen näkemys ja joustavuus. Verkoston rakenteisiin ja suhteisiin kuuluivat roolit ja vastuut.
Tutkielmani tulosten yhteenvetona totean, että johtajan persoonallisuusuuden piirteillä on merkitystä onnistuneessa verkoton johtamisessa. Johtajan tulee olla ”vahva” persoona, jolla kuitenkin hyvä empatia- yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Johtajalla on rooli yhteisen näkemyksen, tasavertaisuuden ja avoimen toimintakulttuurin luomisessa. Vastavuoroisesti verkoston avoin ja vuorovaikutuksellinen toimintakulttuuri tukee johtajaa ja johtamista. Sosiaalialan monitoimijaisten verkostojen luomisessa ja niiden toiminnassa tulisi tutkielmani tulosten mukaan huomioida henkilövalintojen suhteen se, kuinka verkostoissa toimiva henkilöstö ja johtajat pystyvät toiminnallaan tukemaan ja ylläpitämään verkostojen muun muassa avoi-muutta ja vuorovaikutuksellisuutta. Toisaalta myös verkostojen roolien ja vastuiden jakautumista tulisi suunnitella yhteisesti eri toimijoiden kanssa jo uusien monitoimijaisten verkostojen suunnitteluvaiheessa.
Teko – Tehostettu kotoutuminen -hanke on Tampereen Hervannassa vuosina 2016-2019 toiminut Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan koordinoima hanke, jonka osatoteuttajina toimivat Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeen kohderyhmänä ovat oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, kotoutumisprosessinsa alkuvaiheessa olevat kiintiöpakolaiset sekä muut työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. TEKO -hanketta voidaan kuvailla innovatiiviseksi verkostohankkeeksi, jonka tarkoituksena oli luoda yhteisösosiaalityön keinoin Hervannan alueelle sen asukkaita osallistavaa toimintaa.
Sosiaalialan johtamista erityisesti verkostojohtamisen näkökulmasta ei ole tutkittu Suomessa toistaiseksi vielä paljoa. Suurin osa verkostojen ja verkostojohtamisen tutkimuksesta on markkinoinnin- ja hallinnonalalta. Oma tutkielmani tarkoitus on selvittää toimivan sosiaalialan verkoston johtamisen piirteitä. Käytän tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä ensin verkostojen teorioita, joista keskityn erityisesti yhteiskuntatieteelliseen tapaan tarkastella verkostoja. Toinen valitsemani teoreettinen viitekehys tarkastelee johtamista verkostojen näkökulman kautta.
Tutkielmani on tapaustutkimus. Aineistona käytän teemahaastatteluja, joita tein kevään ja kesän 2019 aikana 5 kappaletta. Käytin tutkielmani analyysitapana sisällönanalyysia. Tutkielmani analyysin tuloksena esitän onnistuneen yhteisösosiaalityön verkostohankkeen kahdeksi päätekijäksi taitavan johtajuuden ja johtajuutta tulevan ympäristön. Taitava johtaja on sekä personnallisien ominaisuuksien että ammatillisen kompetenssinsa summa. Taitavalla johtajalla on vahva persoonallisuus, aito kiinnostus omaa työtä kohtaan, sekä rohkeutta ja avoimuutta toimia verkostoissa. Taitavan johtajan ammatilliseen kompetenssiin kuuluvat vuorovaikutustaidot, substanssiosaaminen ja tasavertainen toiminta verkostossa. Johtajuutta tukevaksi toiminta ympäristöksi hahmottui toimintakulttuuri sekä verkoston rakenne ja suhteet. Toimintakulttuuriin kuului tuki, yhteinen näkemys ja joustavuus. Verkoston rakenteisiin ja suhteisiin kuuluivat roolit ja vastuut.
Tutkielmani tulosten yhteenvetona totean, että johtajan persoonallisuusuuden piirteillä on merkitystä onnistuneessa verkoton johtamisessa. Johtajan tulee olla ”vahva” persoona, jolla kuitenkin hyvä empatia- yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Johtajalla on rooli yhteisen näkemyksen, tasavertaisuuden ja avoimen toimintakulttuurin luomisessa. Vastavuoroisesti verkoston avoin ja vuorovaikutuksellinen toimintakulttuuri tukee johtajaa ja johtamista. Sosiaalialan monitoimijaisten verkostojen luomisessa ja niiden toiminnassa tulisi tutkielmani tulosten mukaan huomioida henkilövalintojen suhteen se, kuinka verkostoissa toimiva henkilöstö ja johtajat pystyvät toiminnallaan tukemaan ja ylläpitämään verkostojen muun muassa avoi-muutta ja vuorovaikutuksellisuutta. Toisaalta myös verkostojen roolien ja vastuiden jakautumista tulisi suunnitella yhteisesti eri toimijoiden kanssa jo uusien monitoimijaisten verkostojen suunnitteluvaiheessa.