Laufen als Lebensstil: Eine kontrastive multimodale Textsortenanalyse an je einem Beispiel aus der finnischen Laufzeitschrift Juoksija und der deutschen Laufzeitschrift Läuft
Sarin, Mari (2019)
Sarin, Mari
2019
Saksan kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911014280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911014280
Tiivistelmä
Juoksu on tänä päivänä suosittu harrastus. Juoksija on tuttu näky niin katukuvassa kuin metsäpolullakin, sosiaalisessa mediassa ja lehdissä. Viime aikoina juoksun moniulotteisista positiivisista vaikutuksista hyvinvointiin on kirjoitettu paljon. Juoksu sinällään ei ole uusi keksintö, sillä jo kaukana ihmislajin historiassa juoksu on ollut ihmiselle luonnollinen ja selviämisen kannalta välttämätön liikkumisen muoto. Nykymaailmassa juoksu oli kuitenkin pitkään vain harvojen ja valittujen, lähinnä miesten, laji. Yleisesti ottaen teollistuminen vähensi rajusti ihmisten liikkumista, mikä on osaltaan edistänyt kansansairauksien puhkeamista.
”Juoksubuumi” sai alkunsa 1970-luvun New Yorkista, minkä jälkeen juoksu on tullut mahdolliseksi periaatteessa kenelle vain. Juoksutapahtumien järjestäminen on yleistynyt kasvavalla vauhdilla – nykyään lähes jokaisella pienellä kylälläkin on oma juoksutapahtumansa. Yleisesti tunnettuja juoksutapahtumia New York Marathonin lisäksi ovat mm. Helsinki City Marathon, Stockholm Marathon, London Marathon sekä maailman suurimpiin maratoneihin lukeutuva Berlin Marathon, johon osallistuu joka syksy kymmeniä tuhansia juoksijoita ympäri maailman. Juoksun ympärille on muodostunut laaja toimijaverkosto ja juoksu nähdään erinomaisena apuna terveemmän elämän tavoittelussa. Jollekulle juoksussa voi olla tärkeintä ajankohtaisen trendin seuraaminen tai mahdollisuus luoda juoksun kautta itselleen imago aktiivisena ja viitseliäänä ihmisenä, mistä voi olla hyötyä nykyajan suorituskeskeisessä elämässä.
Osalle juoksuharrastajista juoksusta on tullut elämäntapa, joka näkyy elämässä monin tavoin ja vaatii oman selkeän tilansa arjessa. Juoksun periaatteellinen yksinkertaisuus ja sen tarjoamat loputtomat mahdollisuudet ja elämyksellisyys kiehtovat. Vaikka juoksu perinteisesti on yksilölaji, juokseminen ei enää nykyään tarkoita vain yksinäistä lenkkipolulla taivaltamista. Se tarjoaa yhteisöllisyyttä paitsi juoksutapahtumien, myös mm. juoksukoulujen, juoksuseurojen, erilaisten foorumien, blogien, juoksijaelämäkertojen ja juoksulehtien myötä. Yleisesti voidaankin puhua jo maailmanlaajuisesta juoksijayhteisöstä.
Tässä Pro gradu -tutkielmassa käsiteltiin juoksua elämäntapana painottuen suomalais-saksalaiseen näkökulmaan. Teoriaosuudessa käsiteltiin juoksua ilmiönä, elämäntavan käsitettä ja sen yhteyttä terveemmän elämän tavoitteluun ja juoksuun, kontrastiivista lingvistiikkaa, tekstin ja kuvan analysointia sekä tekstilajin henkilökuva piirteitä. Analyysiosuudessa toteutettiin kontrastiivinen multimodaalinen tekstilajianalyysi, jonka kohteena oli suomalainen ja saksalainen lehtiartikkeli vuosilta 2017 ja 2018, juoksulehdistä Juoksija ja Läuft. Kyseiset artikkelit ovat aktiivisten juoksuharrastajien henkilökuvia, ja tutkimuksen tavoitteena oli vertailla, miten nämä henkilökuvat ja niiden päähenkilöt esittävät juoksun harrastuksena ja elämäntapana. Tutkimuskysymykset olivat: Mikä tekee juoksusta elämäntavan eli milloin juoksua voi nimittää elämäntavaksi? Mitä analyysiin valittujen lehtiartikkeleiden kieli kertoo juoksusta elämäntapana ja mitä yhtäläisyyksiä ja eroja artikkeleilla on keskenään?
Juoksulehtien henkilökuvat tarjoavat näkökulmia juoksuharrastukseen, samaistumiskohteita, juoksijaidentiteetin vahvistusta, ihmiskuvia ja kohtaamisia, yhteisöllisyyttä ja viihdettä. Niissä näkyy usein myös vaatemerkkien, tapahtumien ja paikkojen mainontaa. Kaksi lehtiartikkelia tutkimuksen kohteena on suppea aineisto, mutta koska tavoitteena oli analysoida artikkelit mahdollisimman perusteellisesti, tutkimuksen teon alkuvaiheen suunnitelma henkilökuvien korpuksesta hylättiin. Analyysin kohteina olleissa artikkeleissa oli lopulta hämmästyttävän paljon tutkittavaa. Niistä löytyi yleisiä elämäntavan piirteitä sekä eroja juoksussa elämäntapana. Artikkeleita peilattiin myös henkilökuvaan tekstilajina.
Juoksijaksi kehittyminen on prosessi ja juoksijatyyppejä on erilaisia. Suomalaisen henkilökuvan miesjuoksijalla juoksun harrastaminen oli ammattimaisempaa ja hän haastoi itseään juoksijana enemmän. Juoksu oli selkeästi pääosassa artikkelissa, kun taas saksalaisen henkilökuvan naisjuoksija, jonka juoksu oli harrastelijamaisempaa, enemmänkin kilpaili jutun pääosasta, koska jutussa korostui myös Berliini monipuolisena juoksijoiden kaupunkina. Kummallakin juoksijalla oli tapahtunut erikoistumista harrastuksessaan – toisella sitä oli polkujuoksu (yksilöllinen kehitys), toisella toisten motivoiminen juoksemaan Instagramin kautta (yhteisöllisyyden ja itseilmaisun korostuminen). Kummankin juoksuharrastukseen liittyi elämäntavalle ominaisia piirteitä, joita ovat nivoutuminen kiinteästi jokapäiväiseen elämään, säännöllisyys, merkityksellisyys, yksilöllisyys, ilmaisullisuus, tavoitteellisuus ja rutiinit, yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuuden tunne ja toisaalta erottautuminen sekä prosessiluonne. Lisäksi tähän elämäntapaan liittyi vahvasti hyvinvoinnin aspekti eli elämäntapa tuki hyvinvointia ja elämänlaatua fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti.
Kun jokin asia muotoutuu elämäntavaksi, se ei ole enää pelkkä harrastus, vaan ilmenee elämässä monin tavoin. Elämäntapa vaikuttaa elämänlaatuun, ja yleisesti juoksussa elämäntapana houkuttaa se, että juoksun nähdään ennen kaikkea parantavan elämänlaatua. Asia on jossain määrin noteerattu myös kansanterveydelliseltä kannalta. Juoksu elämäntapana on ilmiönä ajankohtainen ja kiinnostava, ja se liikuttaa suuria massoja eli juoksun harrastajia ja juoksun ympärille rakentunutta laajaa toimijaverkostoa.
”Juoksubuumi” sai alkunsa 1970-luvun New Yorkista, minkä jälkeen juoksu on tullut mahdolliseksi periaatteessa kenelle vain. Juoksutapahtumien järjestäminen on yleistynyt kasvavalla vauhdilla – nykyään lähes jokaisella pienellä kylälläkin on oma juoksutapahtumansa. Yleisesti tunnettuja juoksutapahtumia New York Marathonin lisäksi ovat mm. Helsinki City Marathon, Stockholm Marathon, London Marathon sekä maailman suurimpiin maratoneihin lukeutuva Berlin Marathon, johon osallistuu joka syksy kymmeniä tuhansia juoksijoita ympäri maailman. Juoksun ympärille on muodostunut laaja toimijaverkosto ja juoksu nähdään erinomaisena apuna terveemmän elämän tavoittelussa. Jollekulle juoksussa voi olla tärkeintä ajankohtaisen trendin seuraaminen tai mahdollisuus luoda juoksun kautta itselleen imago aktiivisena ja viitseliäänä ihmisenä, mistä voi olla hyötyä nykyajan suorituskeskeisessä elämässä.
Osalle juoksuharrastajista juoksusta on tullut elämäntapa, joka näkyy elämässä monin tavoin ja vaatii oman selkeän tilansa arjessa. Juoksun periaatteellinen yksinkertaisuus ja sen tarjoamat loputtomat mahdollisuudet ja elämyksellisyys kiehtovat. Vaikka juoksu perinteisesti on yksilölaji, juokseminen ei enää nykyään tarkoita vain yksinäistä lenkkipolulla taivaltamista. Se tarjoaa yhteisöllisyyttä paitsi juoksutapahtumien, myös mm. juoksukoulujen, juoksuseurojen, erilaisten foorumien, blogien, juoksijaelämäkertojen ja juoksulehtien myötä. Yleisesti voidaankin puhua jo maailmanlaajuisesta juoksijayhteisöstä.
Tässä Pro gradu -tutkielmassa käsiteltiin juoksua elämäntapana painottuen suomalais-saksalaiseen näkökulmaan. Teoriaosuudessa käsiteltiin juoksua ilmiönä, elämäntavan käsitettä ja sen yhteyttä terveemmän elämän tavoitteluun ja juoksuun, kontrastiivista lingvistiikkaa, tekstin ja kuvan analysointia sekä tekstilajin henkilökuva piirteitä. Analyysiosuudessa toteutettiin kontrastiivinen multimodaalinen tekstilajianalyysi, jonka kohteena oli suomalainen ja saksalainen lehtiartikkeli vuosilta 2017 ja 2018, juoksulehdistä Juoksija ja Läuft. Kyseiset artikkelit ovat aktiivisten juoksuharrastajien henkilökuvia, ja tutkimuksen tavoitteena oli vertailla, miten nämä henkilökuvat ja niiden päähenkilöt esittävät juoksun harrastuksena ja elämäntapana. Tutkimuskysymykset olivat: Mikä tekee juoksusta elämäntavan eli milloin juoksua voi nimittää elämäntavaksi? Mitä analyysiin valittujen lehtiartikkeleiden kieli kertoo juoksusta elämäntapana ja mitä yhtäläisyyksiä ja eroja artikkeleilla on keskenään?
Juoksulehtien henkilökuvat tarjoavat näkökulmia juoksuharrastukseen, samaistumiskohteita, juoksijaidentiteetin vahvistusta, ihmiskuvia ja kohtaamisia, yhteisöllisyyttä ja viihdettä. Niissä näkyy usein myös vaatemerkkien, tapahtumien ja paikkojen mainontaa. Kaksi lehtiartikkelia tutkimuksen kohteena on suppea aineisto, mutta koska tavoitteena oli analysoida artikkelit mahdollisimman perusteellisesti, tutkimuksen teon alkuvaiheen suunnitelma henkilökuvien korpuksesta hylättiin. Analyysin kohteina olleissa artikkeleissa oli lopulta hämmästyttävän paljon tutkittavaa. Niistä löytyi yleisiä elämäntavan piirteitä sekä eroja juoksussa elämäntapana. Artikkeleita peilattiin myös henkilökuvaan tekstilajina.
Juoksijaksi kehittyminen on prosessi ja juoksijatyyppejä on erilaisia. Suomalaisen henkilökuvan miesjuoksijalla juoksun harrastaminen oli ammattimaisempaa ja hän haastoi itseään juoksijana enemmän. Juoksu oli selkeästi pääosassa artikkelissa, kun taas saksalaisen henkilökuvan naisjuoksija, jonka juoksu oli harrastelijamaisempaa, enemmänkin kilpaili jutun pääosasta, koska jutussa korostui myös Berliini monipuolisena juoksijoiden kaupunkina. Kummallakin juoksijalla oli tapahtunut erikoistumista harrastuksessaan – toisella sitä oli polkujuoksu (yksilöllinen kehitys), toisella toisten motivoiminen juoksemaan Instagramin kautta (yhteisöllisyyden ja itseilmaisun korostuminen). Kummankin juoksuharrastukseen liittyi elämäntavalle ominaisia piirteitä, joita ovat nivoutuminen kiinteästi jokapäiväiseen elämään, säännöllisyys, merkityksellisyys, yksilöllisyys, ilmaisullisuus, tavoitteellisuus ja rutiinit, yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuuden tunne ja toisaalta erottautuminen sekä prosessiluonne. Lisäksi tähän elämäntapaan liittyi vahvasti hyvinvoinnin aspekti eli elämäntapa tuki hyvinvointia ja elämänlaatua fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti.
Kun jokin asia muotoutuu elämäntavaksi, se ei ole enää pelkkä harrastus, vaan ilmenee elämässä monin tavoin. Elämäntapa vaikuttaa elämänlaatuun, ja yleisesti juoksussa elämäntapana houkuttaa se, että juoksun nähdään ennen kaikkea parantavan elämänlaatua. Asia on jossain määrin noteerattu myös kansanterveydelliseltä kannalta. Juoksu elämäntapana on ilmiönä ajankohtainen ja kiinnostava, ja se liikuttaa suuria massoja eli juoksun harrastajia ja juoksun ympärille rakentunutta laajaa toimijaverkostoa.