Kunta kuntalaiseen vaikuttajana - Yksilön ympäristömyönteisen käytöksen taustalla vaikuttavat tekijät
Tauriainen, Jesse (2019)
Tauriainen, Jesse
2019
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-08-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906282323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906282323
Tiivistelmä
Tämä tutkimus toteutettiin toimeksiantona Tampereen kaupungille ja se käsittelee yksilön ympäristömyönteisen käytöksen taustalla vaikuttavia tekijöitä, pyrkien selvittämään, mitkä tekijät kunnan tulisi ottaa huomioon, suunnitellessaan yksilön ympäristömyönteistä käytöstä edistäviä toimia. Tutkimuksen lähtökohdat ovat kuntien pyrkimyksissä saavuttaa hiilineutraalisuus, joka edellyttää ympäristöystävällisesti ja kestävästi toimivaa kuntaa, jossa kunnan omien toimintojen lisäksi myös kuntalaisten hiilijalanjälki on saatu minimiin. Kunnilla on täten syntynyt tarve ymmärtää kuntalaisten ympäristömyönteisten valintojen tekemisen taustalla vaikuttavia tekijöitä sekä selvittää parhaat mahdolliset keinot edesauttaa kuntalaisten ympäristömyönteisten valintojen tekemistä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti kerättyä empiiristä aineistoa. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin ympäristöaiheisena internetkyselynä, toteuttamalla sähköinen kysely verkossa, johon vastasi kolmesataa tamperelaista. Internetkyselyn pohjalta toteutettiin kvalitatiivinen fokusryhmähaastattelu, johon osallistui kuusi tamperelaista ja jonka tarkoituksena oli syventää internetkyselyssä esiin nousseita teemoja haastateltavien välisen vuorovaikutuksen, keskustelun ja ideoinnin keinoin.
Empiirisen aineiston keräämisen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia ympäristömyönteistä käytöstä tukevia työkaluja kunnalla on hyödynnettävänään ja millaisin toimin kunnat ovat lähteneet edesauttamaan kuntalaisten ympäristömyönteistä käyttäytymistä. Tämä toteutettiin käymällä läpi kuntien julkaisemaa aineistoa niiden omasta toiminnastaan sekä tutustumalla aiheesta aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin ja raportteihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys, tutkimusongelman määrittely sekä tutkimuskysymyksiin vastaaminen perustuvat osittain tähän aineistoon. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin tuuppauksena (nudging) tunnetun uudenlaisen vaikuttamiskeinon potentiaalia ympäristöpoliittisena työkaluna.
Tutkimuksessa selvisi, että käytössään kunnilla on laaja varustus erilaisia ympäristömyönteistä käytöstä tukevia työkaluja ja toimia, ja kunnat hyödyntävät näitä työkaluja ja toimia laajasti. Niiden hyödyntämisestä ja sen onnistumisesta raportointi kuitenkin ontuu. Empiirisen aineiston perusteella kuntalaiset toivovat kuntien hyödyntävän saman tyyppisiä työkaluja ja toimia, joita aiheesta kirjoitettujen julkaisujen mukaan kunnilla on jo käytössä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntalaiset olisivat välttämättä täysin tyytyväisiä kuntien tämän hetkiseen toimintaan, sillä vaikka hyödynnettävät toimenpiteet ja työkalut olisivat lähtökohdiltaan samoja, ne voivat tarkemmalta sisällöltään ja painotuksiltaan olla erilaisia. Uutena ympäristömyönteistä käytöstä tukevana työkaluna tuuppauksesta on löydettävissä paljonkin potentiaalia. Tätä havaintoa tukevat sekä aiheesta kirjoitetut julkaisut että tämän tutkimuksen empiirinen aineisto. Tuuppaus voi toimia erityisen hyvin pyrittäessä vaikuttamaan kuntalaisten normeihin, mielikuviin ja arvomaailmaan.
Tutkimuksen keskeiseksi tulokseksi muodostui aineistosta abduktiivista sisällönanalyysia hyödyntäen muodostettu malli, joka pitää sisällään yksilön ympäristömyönteisen käytöksen taustalla vaikuttavat tekijät. Nämä tekijät olivat jaettavissa seitsemään teemaan. Teemat olivat ”Arvomaailma, normit ja mielikuvat, ”Varmuus, luotettavuus ja jatkuvuus”, ”Helppous ja sujuvuus”, ”Turvallisuus ja turvallisuuden tunne”, ”Valinnanvapaus”, ”Saavutettavuus, tarjonta ja mahdollistaminen” sekä ”Henkilökohtainen hyöty”. Täten, pyrkiessään edistämään yksilön ympäristömyönteistä käytöstä, tulisi kunnan arvioida suunnittelemiaan toimia kaikista seitsemän teeman mukaisesta näkökulmasta, jotta toteutettavat toimet tarjoaisivat kuntalaisten ympäristömyönteiselle käytökselle vahvan pohjan.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti kerättyä empiiristä aineistoa. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin ympäristöaiheisena internetkyselynä, toteuttamalla sähköinen kysely verkossa, johon vastasi kolmesataa tamperelaista. Internetkyselyn pohjalta toteutettiin kvalitatiivinen fokusryhmähaastattelu, johon osallistui kuusi tamperelaista ja jonka tarkoituksena oli syventää internetkyselyssä esiin nousseita teemoja haastateltavien välisen vuorovaikutuksen, keskustelun ja ideoinnin keinoin.
Empiirisen aineiston keräämisen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia ympäristömyönteistä käytöstä tukevia työkaluja kunnalla on hyödynnettävänään ja millaisin toimin kunnat ovat lähteneet edesauttamaan kuntalaisten ympäristömyönteistä käyttäytymistä. Tämä toteutettiin käymällä läpi kuntien julkaisemaa aineistoa niiden omasta toiminnastaan sekä tutustumalla aiheesta aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin ja raportteihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys, tutkimusongelman määrittely sekä tutkimuskysymyksiin vastaaminen perustuvat osittain tähän aineistoon. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin tuuppauksena (nudging) tunnetun uudenlaisen vaikuttamiskeinon potentiaalia ympäristöpoliittisena työkaluna.
Tutkimuksessa selvisi, että käytössään kunnilla on laaja varustus erilaisia ympäristömyönteistä käytöstä tukevia työkaluja ja toimia, ja kunnat hyödyntävät näitä työkaluja ja toimia laajasti. Niiden hyödyntämisestä ja sen onnistumisesta raportointi kuitenkin ontuu. Empiirisen aineiston perusteella kuntalaiset toivovat kuntien hyödyntävän saman tyyppisiä työkaluja ja toimia, joita aiheesta kirjoitettujen julkaisujen mukaan kunnilla on jo käytössä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntalaiset olisivat välttämättä täysin tyytyväisiä kuntien tämän hetkiseen toimintaan, sillä vaikka hyödynnettävät toimenpiteet ja työkalut olisivat lähtökohdiltaan samoja, ne voivat tarkemmalta sisällöltään ja painotuksiltaan olla erilaisia. Uutena ympäristömyönteistä käytöstä tukevana työkaluna tuuppauksesta on löydettävissä paljonkin potentiaalia. Tätä havaintoa tukevat sekä aiheesta kirjoitetut julkaisut että tämän tutkimuksen empiirinen aineisto. Tuuppaus voi toimia erityisen hyvin pyrittäessä vaikuttamaan kuntalaisten normeihin, mielikuviin ja arvomaailmaan.
Tutkimuksen keskeiseksi tulokseksi muodostui aineistosta abduktiivista sisällönanalyysia hyödyntäen muodostettu malli, joka pitää sisällään yksilön ympäristömyönteisen käytöksen taustalla vaikuttavat tekijät. Nämä tekijät olivat jaettavissa seitsemään teemaan. Teemat olivat ”Arvomaailma, normit ja mielikuvat, ”Varmuus, luotettavuus ja jatkuvuus”, ”Helppous ja sujuvuus”, ”Turvallisuus ja turvallisuuden tunne”, ”Valinnanvapaus”, ”Saavutettavuus, tarjonta ja mahdollistaminen” sekä ”Henkilökohtainen hyöty”. Täten, pyrkiessään edistämään yksilön ympäristömyönteistä käytöstä, tulisi kunnan arvioida suunnittelemiaan toimia kaikista seitsemän teeman mukaisesta näkökulmasta, jotta toteutettavat toimet tarjoaisivat kuntalaisten ympäristömyönteiselle käytökselle vahvan pohjan.