”Kannustamme ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista” : Euroopan unionin ilmastonmuutospuheen muotoutuminen Suomen ja Ruotsin turvallisuusstrategioissa
Harju, Elli (2019)
Harju, Elli
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906272306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906272306
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastelen ilmastokysymyksen käsittelyä Euroopan unionissa (EU) ja sen kahdessa jäsenmaassa Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten EU:n, Suomen ja Ruotsin ilmastonmuutospuhe rakentuu ja onko niillä yhtenäistä näkemystä ilmastonmuutoksesta ja sen vaatimista toimista. Aineistona on EU:n, Suomen ja Ruotsin turvallisuusstrategiat vuosilta 2016 ja 2017. Strategiat on valittu niin, että ne eivät ensisijaisesti käsittele ilmastonmuutosta. Näin on mahdollista tarkastella myös sitä, kuinka paljon ilmastonmuutosta käsitellään strategioissa.
Tutkimuksessa kysytään ensinnäkin, kuinka paljon ja millaisin diskurssein EU:n, Suomen ja Ruotsin strategioissa puhutaan ilmastonmuutoksesta. Tarkastelen, minkälaisena ilmiönä ilmastonmuutos käsitetään, kuinka laajasti sen katsotaan vaikuttavan yhteiskuntaan ja millä keinoilla muutoksia pyritään ennaltaehkäisemään ja toisaalta valmistautumaan muutoksiin. Toinen tutkimuskysymys on, miten EU:n diskurssit ja ideat muotoutuvat jäsenmaissa. Lisäksi tarkastelen sitä, miten EU:n ilmastonmuutospuhe näkyy ja muotoutuu jäsenmaiden Suomen ja Ruotsin puheessa. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on diskursiivisen institutionalismin teoria, joka kuuluu sosiologisen institutionalismin teoriaperheeseen. Diskursiivisessa institutionalismissa instituutiot sekä ideat ja diskurssit käsitetään muutosvoimana. Tutkimuksessa analysoin instituution eli EU:n esittämien ideoiden ja diskurssien vaikutusta jäsenmaihin.
Tutkimuksen empiirinen osa koostuu kaksiosaisesta analyysistä. Aluksi tunnistan strategioiden ilmastopuheesta diskursseja diskurssianalyysin avulla. Toisessa osassa käytän diskurssianalyysillä tunnistettuja diskursseja. Tunnistetuista diskursseista analysoin tarkemmin, mistä ideoista EU:n diskurssit muodostuvat. Analysoin ideoita diskursiivisen institutionalismin teorian mukaisesti ja tarkastelen, miten EU:n diskurssit ja ideat näkyvät ja muotoutuvat Suomen ja Ruotsin strategioissa. Ilmastonmuutoksen käsitteellistämisessä yhdistelen ympäristötutkimuksen ja sosiaalitiedettä. Ympäristötutkimuksesta tutkielmassa tärkeitä käsitteitä ovat ilmastonmuutos, ympäristöongelma ja ilmastoturvallisuus. Sosiaalitieteellisestä näkökulmasta tarkastelen ilmastonmuutoksen käsittelyä sopeutumisen ja haavoittuvuuden näkökulmasta. Analyysissä ja pohdintaosuudessa tarkastelen näiden käsitteiden rakentumista aineistossa.
Tutkimus osoittaa, että EU:n ja Ruotsin strategioissa ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon ja ilmastonmuutos käsitetään laajasti vaikuttavana ilmiönä, jolla on myös sosiaalisia vaikutuksia. Suomen strategiassa ilmastonmuutoksesta puhutaan vähän ja ilmastonmuutosta ei käsitetä laaja-alaisena ilmiönä. Tutkimus myös osoittaa, että monet EU:n esittelemät ideat näyttäytyvät ja ovat muotoutuneet Ruotsin turvallisuusstrategiaan, mutta eivät juurikaan Suomen strategiaan. Kuitenkin muutama EU:n idea ja diskurssi näkyvät molempien jäsenmaiden strategioissa: niissä tunnistetaan tarve ilmastonmuutoksen hillinnälle ja siihen sopeutumiselle sekä kansainväliselle yhteistyölle ilmastoasioissa.
Tutkimuksessa kysytään ensinnäkin, kuinka paljon ja millaisin diskurssein EU:n, Suomen ja Ruotsin strategioissa puhutaan ilmastonmuutoksesta. Tarkastelen, minkälaisena ilmiönä ilmastonmuutos käsitetään, kuinka laajasti sen katsotaan vaikuttavan yhteiskuntaan ja millä keinoilla muutoksia pyritään ennaltaehkäisemään ja toisaalta valmistautumaan muutoksiin. Toinen tutkimuskysymys on, miten EU:n diskurssit ja ideat muotoutuvat jäsenmaissa. Lisäksi tarkastelen sitä, miten EU:n ilmastonmuutospuhe näkyy ja muotoutuu jäsenmaiden Suomen ja Ruotsin puheessa. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on diskursiivisen institutionalismin teoria, joka kuuluu sosiologisen institutionalismin teoriaperheeseen. Diskursiivisessa institutionalismissa instituutiot sekä ideat ja diskurssit käsitetään muutosvoimana. Tutkimuksessa analysoin instituution eli EU:n esittämien ideoiden ja diskurssien vaikutusta jäsenmaihin.
Tutkimuksen empiirinen osa koostuu kaksiosaisesta analyysistä. Aluksi tunnistan strategioiden ilmastopuheesta diskursseja diskurssianalyysin avulla. Toisessa osassa käytän diskurssianalyysillä tunnistettuja diskursseja. Tunnistetuista diskursseista analysoin tarkemmin, mistä ideoista EU:n diskurssit muodostuvat. Analysoin ideoita diskursiivisen institutionalismin teorian mukaisesti ja tarkastelen, miten EU:n diskurssit ja ideat näkyvät ja muotoutuvat Suomen ja Ruotsin strategioissa. Ilmastonmuutoksen käsitteellistämisessä yhdistelen ympäristötutkimuksen ja sosiaalitiedettä. Ympäristötutkimuksesta tutkielmassa tärkeitä käsitteitä ovat ilmastonmuutos, ympäristöongelma ja ilmastoturvallisuus. Sosiaalitieteellisestä näkökulmasta tarkastelen ilmastonmuutoksen käsittelyä sopeutumisen ja haavoittuvuuden näkökulmasta. Analyysissä ja pohdintaosuudessa tarkastelen näiden käsitteiden rakentumista aineistossa.
Tutkimus osoittaa, että EU:n ja Ruotsin strategioissa ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon ja ilmastonmuutos käsitetään laajasti vaikuttavana ilmiönä, jolla on myös sosiaalisia vaikutuksia. Suomen strategiassa ilmastonmuutoksesta puhutaan vähän ja ilmastonmuutosta ei käsitetä laaja-alaisena ilmiönä. Tutkimus myös osoittaa, että monet EU:n esittelemät ideat näyttäytyvät ja ovat muotoutuneet Ruotsin turvallisuusstrategiaan, mutta eivät juurikaan Suomen strategiaan. Kuitenkin muutama EU:n idea ja diskurssi näkyvät molempien jäsenmaiden strategioissa: niissä tunnistetaan tarve ilmastonmuutoksen hillinnälle ja siihen sopeutumiselle sekä kansainväliselle yhteistyölle ilmastoasioissa.