Domestic and foreign attitudes towards Finnish English accents
Toivonen, Liisa (2019)
Toivonen, Liisa
2019
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905171746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905171746
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kieliasenteita suomalaisten puhumaa englantia kohtaan. Vertailun kohteena on sekä suomalaisaksenttien vastaanotto suhteessa muihin vieraisiin aksentteihin että eroihin, jotka riippuvat kuulijan omasta taustasta. Tutkimuskysymyksiä oli siis neljä: miten suomalaisten puhumaan englantiin suhtaudutaan, miten sen vastaanotto eroaa muiden oppijanenglantien vastaanotosta, millaisia eroja vastaanotossa on suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä ja viimeisenä, miten äidinkielenään englantia puhuvien kuulijoiden arviot eroavat englantia vieraana kielenä puhuvien arvioista?
Tutkimuksen teoreettinen tausta on kieliasennetutkimuksessa ja englantia maailmanlaajuisena ilmiönä käsittelevässä kirjallisuudessa, joista ensimmäinen informoi tutkimuksen menetelmiä ja tulosten tulkintaa ja jälkimmäinen kontekstualisoi tutkimuksen sekä suhteessa olemassa olevaan kirjallisuuteen että englannin realiteetteihin ilmiönä. Käytetyt menetelmät perustuvat tilastotieteeseen, joista pääasialliset analyysin välineet olivat t-testi ja ristiintaulukointi.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi viisi ääninäytettä eri puhujista lukemassa samaa tekstiä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan puhujien eri ominaisuuksia sanallistetulla Likertin asteikolla ja vastaamaan tavallisiin väestötieteellisiin kysymyksiin. Kyselyyn kerättiin vastaajia niin sosiaalisessa mediassa, Tampereen yliopiston sisäisillä tiedotuskanavilla, kuin kyselynjakosivustoillakin. Tutkimuskohteena olivat kaikki englannin käyttäjät, jotka osaavat englantia vähintään kyselyn täyttämiseen vaadittavalla tasolla. Tämän vuoksi kysely oli mahdollista täyttää vain englanniksi. Vastauksia kertyi lopulta 100 kpl.
Tuloksena todettiin, että suomalaisten puhumaan englantiin suhtaudutaan melko hyvin niin itsessään kuin suhteessa muihin ei-äidinkielisiin englanteihin ja että suurimmat erot ilmenivät yksilöllisten puhujien välillä. Sekä suomalaiset että ulkomaalaiset vastaajat kokivat suomenenglannin helposti ymmärrettävänä ja suomalaiset osallistujat tunnistivat sen erityisen tarkasti verrattuna muihin tutkimuksen englanteihin. Suomenenglannin vastaanotossa oli johdonmukaisia eroja suhteessa kuulijan taustaan: sekä suomalaiset että englantia ei-äidinkielisesti puhuvat antoivat suomenenglannille negatiivisempia arvioita affektiasteikoilla kuin muut, vaikka pitivät päinvastoin suomenenglantia helpommin ymmärrettävänä kuin muut. Ainoa tilastollisesti merkittävä suhde löytyi miespuolisen näytteenantajan englannin vastaanotosta suomalaisten ja ei-suomalaisten välillä, joskin on argumentoitavissa, että otoksen pieni koko vaikutti löydösten vähyyteen.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on kieliasennetutkimuksessa ja englantia maailmanlaajuisena ilmiönä käsittelevässä kirjallisuudessa, joista ensimmäinen informoi tutkimuksen menetelmiä ja tulosten tulkintaa ja jälkimmäinen kontekstualisoi tutkimuksen sekä suhteessa olemassa olevaan kirjallisuuteen että englannin realiteetteihin ilmiönä. Käytetyt menetelmät perustuvat tilastotieteeseen, joista pääasialliset analyysin välineet olivat t-testi ja ristiintaulukointi.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi viisi ääninäytettä eri puhujista lukemassa samaa tekstiä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan puhujien eri ominaisuuksia sanallistetulla Likertin asteikolla ja vastaamaan tavallisiin väestötieteellisiin kysymyksiin. Kyselyyn kerättiin vastaajia niin sosiaalisessa mediassa, Tampereen yliopiston sisäisillä tiedotuskanavilla, kuin kyselynjakosivustoillakin. Tutkimuskohteena olivat kaikki englannin käyttäjät, jotka osaavat englantia vähintään kyselyn täyttämiseen vaadittavalla tasolla. Tämän vuoksi kysely oli mahdollista täyttää vain englanniksi. Vastauksia kertyi lopulta 100 kpl.
Tuloksena todettiin, että suomalaisten puhumaan englantiin suhtaudutaan melko hyvin niin itsessään kuin suhteessa muihin ei-äidinkielisiin englanteihin ja että suurimmat erot ilmenivät yksilöllisten puhujien välillä. Sekä suomalaiset että ulkomaalaiset vastaajat kokivat suomenenglannin helposti ymmärrettävänä ja suomalaiset osallistujat tunnistivat sen erityisen tarkasti verrattuna muihin tutkimuksen englanteihin. Suomenenglannin vastaanotossa oli johdonmukaisia eroja suhteessa kuulijan taustaan: sekä suomalaiset että englantia ei-äidinkielisesti puhuvat antoivat suomenenglannille negatiivisempia arvioita affektiasteikoilla kuin muut, vaikka pitivät päinvastoin suomenenglantia helpommin ymmärrettävänä kuin muut. Ainoa tilastollisesti merkittävä suhde löytyi miespuolisen näytteenantajan englannin vastaanotosta suomalaisten ja ei-suomalaisten välillä, joskin on argumentoitavissa, että otoksen pieni koko vaikutti löydösten vähyyteen.