Positiivinen pedagogiikka alakoulussa : luonteenvahvuuksiin keskittyvän opetuksen ja Huomaa hyvä! -materiaalin käyttö opettajien kertomana
Järvistö, Juulia; Klinga, Anna (2019)
Järvistö, Juulia
Klinga, Anna
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905021582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905021582
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin luonteenvahvuuksiin keskittyvän opetuksen ja sen toteuttamisen tueksi kehitellyn Huomaa hyvä! -materiaalin (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2016 & 2017) käyttöä alakoulussa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, miksi alakoulun opettajat ovat alkaneet käyttää luonteenvahvuuksiin keskittyvää opetusta ja Huomaa hyvä! -materiaalia työssään, miten he ovat käyttäneet luonteenvahvuuksiin keskittyvää opetusta ja Huomaa hyvä! -materiaalia työssään ja millaisia kokemuksia heillä on luonteenvahvuuksiin keskittyvän opetuksen ja Huomaa hyvä! -materiaalin käytöstä.
Tutkimuksemme teoreettisen viitekehyksen olemme muodostaneet positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan teorioista. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kuusi alakoulussa työskentelevää opettajaa, viisi luokanopettajaa ja yksi erityisluokanopettaja. Kaikki haastateltavat olivat käyttäneet työssään luonteenvahvuuksiin keskittyvää opetusta ja Huomaa hyvä! -materiaalia sen tukena. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten perusteella tutkittavat jakoivat positiivisen pedagogiikan arvo- ja ajatusmaailman ja vahvuusopetuksella haluttiin tuoda myönteisyyttä kouluarkeen. Koulu nähtiin tutkittavien keskuudessa liian ongelmakeskeisenä ja tästä haluttiin pyrkiä pois kiinnittämällä tietoisesti huomiota oppilaiden vahvuuksiin ja myönteisiin puoliin. Luonteenvahvuuksiin keskittyvän opetuksen avulla haluttiin myös tukea oppilaiden myönteisen itsetuntemuksen ja minäkäsityksen muodostumista.
Vahvuusopetusta toteutettiin eri tavoin. Osa opettajista piti erillisiä vahvuusoppitunteja, osalla taas luonteenvahvuuksiin keskittyvä opetus oli enemmänkin kokonaisvaltainen osa jokapäiväistä opetus- ja kasvatustyötä. Tutkittavat näkivät luonteenvahvuuksiin keskittyvään opetukseen kuuluvan vahvuuskielen käytön tärkeänä osana vahvuusopetuksen toteuttamista. Tutkimustuloksista ilmeni myös runsaan myönteisen palautteen antaminen osana vahvuusopetuksen toteuttamista.
Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli pääosin myönteisiä kokemuksia vahvuusopetuksesta. Sillä arvioitiin olevan myönteisiä yhteyksiä yksittäisten oppilaiden hyvinvointiin ja luokan ilmapiiriin. Myönteisiä yhteyksiä koettiin olevan myös opettajan omaan työssäjaksamiseen sekä kodin ja koulun väliseen vuorovaikutukseen. Huomaa hyvä! -materiaalin käytön haastateltavat kokivat niin ikään myönteisenä ja se sai kiitosta selkeydestään sekä siitä, että se koettiin tutkittavien keskuudessa arkea konkreettisesti helpottavaksi työkaluksi pitäen sisällään sekä teoriaa että käytännön vinkkejä. Luonteenvahvuuksiin keskittyvän opetuksen haasteiksi nostettiin ajankäyttöön liittyvät ongelmat sekä kokonaisvaltaisen positiivisen pedagogiikan toimintakulttuurin uupuminen.
Tutkimuksemme antaa rohkaisevia tuloksia sen suuntaan, että positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksiin keskittyvä opetus olisivat hyvä olla osana koulujen toimintakulttuuria ja luokissa tapahtuvaa opetusta. Niiden kautta voidaan tukea sekä oppilaiden että opettajien hyvinvointia, mille on selvästi tällä hetkellä myös yhteiskunnallista tilausta.
Tutkimuksemme teoreettisen viitekehyksen olemme muodostaneet positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan teorioista. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kuusi alakoulussa työskentelevää opettajaa, viisi luokanopettajaa ja yksi erityisluokanopettaja. Kaikki haastateltavat olivat käyttäneet työssään luonteenvahvuuksiin keskittyvää opetusta ja Huomaa hyvä! -materiaalia sen tukena. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten perusteella tutkittavat jakoivat positiivisen pedagogiikan arvo- ja ajatusmaailman ja vahvuusopetuksella haluttiin tuoda myönteisyyttä kouluarkeen. Koulu nähtiin tutkittavien keskuudessa liian ongelmakeskeisenä ja tästä haluttiin pyrkiä pois kiinnittämällä tietoisesti huomiota oppilaiden vahvuuksiin ja myönteisiin puoliin. Luonteenvahvuuksiin keskittyvän opetuksen avulla haluttiin myös tukea oppilaiden myönteisen itsetuntemuksen ja minäkäsityksen muodostumista.
Vahvuusopetusta toteutettiin eri tavoin. Osa opettajista piti erillisiä vahvuusoppitunteja, osalla taas luonteenvahvuuksiin keskittyvä opetus oli enemmänkin kokonaisvaltainen osa jokapäiväistä opetus- ja kasvatustyötä. Tutkittavat näkivät luonteenvahvuuksiin keskittyvään opetukseen kuuluvan vahvuuskielen käytön tärkeänä osana vahvuusopetuksen toteuttamista. Tutkimustuloksista ilmeni myös runsaan myönteisen palautteen antaminen osana vahvuusopetuksen toteuttamista.
Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli pääosin myönteisiä kokemuksia vahvuusopetuksesta. Sillä arvioitiin olevan myönteisiä yhteyksiä yksittäisten oppilaiden hyvinvointiin ja luokan ilmapiiriin. Myönteisiä yhteyksiä koettiin olevan myös opettajan omaan työssäjaksamiseen sekä kodin ja koulun väliseen vuorovaikutukseen. Huomaa hyvä! -materiaalin käytön haastateltavat kokivat niin ikään myönteisenä ja se sai kiitosta selkeydestään sekä siitä, että se koettiin tutkittavien keskuudessa arkea konkreettisesti helpottavaksi työkaluksi pitäen sisällään sekä teoriaa että käytännön vinkkejä. Luonteenvahvuuksiin keskittyvän opetuksen haasteiksi nostettiin ajankäyttöön liittyvät ongelmat sekä kokonaisvaltaisen positiivisen pedagogiikan toimintakulttuurin uupuminen.
Tutkimuksemme antaa rohkaisevia tuloksia sen suuntaan, että positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksiin keskittyvä opetus olisivat hyvä olla osana koulujen toimintakulttuuria ja luokissa tapahtuvaa opetusta. Niiden kautta voidaan tukea sekä oppilaiden että opettajien hyvinvointia, mille on selvästi tällä hetkellä myös yhteiskunnallista tilausta.