Nuorten aikuisten tekstikäsitykset
Stenberg, Sanna (2019)
Stenberg, Sanna
2019
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904241531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904241531
Tiivistelmä
Käsittelen tutkielmassani suomalaisten nuorten aikuisten tekstikäsityksiä. Tutkin, missä määrin suomalaiset nuoret aikuiset mieltävät tekstin monomodaalisesti, ainoastaan kirjoitettuna, ja missä määrin he hyväksyvät teksteiksi myös erilaisia esitysmuotoja hyödyntävät multimodaaliset tekstit. Tutkimuskysymyksinäni on, millainen on suomalaisten nuorten aikuisten tekstikäsitys ja mitä kriteerejä nuoret aikuiset antavat käsitteelle teksti. Selvitän myös, onko vastaajien taustamuuttujilla tai erilaisten tekstinäytteiden esittämisjärjestyksellä kyselylomakkeessa vaikutusta vastauksiin. Pohdin myös, ovatko tekstikäsitykset muutoksessa suhteuttamalla tuloksia aiemmissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 38 Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston alle 30-vuotiasta opiskelijaa, joilla ei ole sivuaineenaan kielitieteellisiä tai kirjallisuustieteellisiä opintoja ja jotka ovat olleet peruskoulussa tai toisen asteen koulutuksessa vuonna 2006 tai sen jälkeen. Näillä kriteereillä varmistettiin, että tutkimuksen vastaajat ovat saaneet opetusta aikana, jolloin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa äidinkielenopetuksen pohjana on ollut laaja tekstikäsitys. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaajia ensin luettelemaan heidän arkeensa kuuluvia tekstejä ja antamaan tekstille määritelmä. Tämän jälkeen lomakkeessa oli 14 erilaista esitystä, joihin vastaajien tuli kommentoida, onko esitys heidän mielestään teksti. Esitysten esittämisjärjestyksen vaikutuksen tutkimiseksi käytössä oli kaksi erilaista kyselylomaketta, joissa esitykset oli järjestetty eri tavoin. Lomakkeen lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä heille on jäänyt mieleen saamastaan äidinkielenopetuksesta teksteihin liittyen.
Tutkimukseni nojaa teoreettisesti tekstin määrittelyyn. Tekstin määrittely on ongelmallista, ja nykyään ongelmia aiheuttaa etenkin ero monomodaalisen ja multimodaalisen tekstin välillä. Monomodaalinen käsitys edustaa perinteistä tekstikäsitystä, jonka mukaan teksti hyödyntää ainoastaan yhtä esitysmuotoa, kirjoitusta. Nykyään monomodaalisen käsityksen rinnalle on tullut myös laajempi multimodaalinen käsitys, jonka mukaan teksti voi hyödyntää myös useampaa eri esitysmuotoa. Tapahtunut teoreettinen muutos näkyy opetussuunnitelmissa.
Tutkimuksen perusteella suomalaisten nuorten aikuisten tekstikäsitys on keskimäärin monomodaalinen. Tekstikäsityksissä oli kuitenkin suurta hajontaa vastaajien välillä. Tekstin tärkeitä kriteereitä ovat muoto, sisältö ja ymmärrettävyys, joiden rinnalla myös pituus, rakenne ja laji. Yhden tai kahden kriteerin täyttyminen ei vielä välttämättä riitä tekemään esityksestä tekstiä. Useiden esimerkkimateriaalien kohdalla oli nähtävissä teksti-sanan käyttöä kirjoituksen synonyymina. Tutkimuksen perusteella vastaajien iällä ja sukupuolella saattaa olla yhteys tekstikäsityksiin, mutta yhteys ei ole kovin mainittava. Myös kyselylomakkeiden rakenteella saattaa olla vaikutusta tuloksiin, mitä tutkielmassa on erikseen arvioitu. Taustamuuttujia enemmän tekstikäsitykseen näyttää vaikuttavan se, miten vastaajat muistavat tekstejä käsitellyn peruskoulussa ja lukiossa. Ihmisten tekstikäsitykset vaikuttaisivat muuttuvan multimodaalisempaan suuntaan, mutta tämän tutkimuksen perusteella melko hitaasti.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 38 Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston alle 30-vuotiasta opiskelijaa, joilla ei ole sivuaineenaan kielitieteellisiä tai kirjallisuustieteellisiä opintoja ja jotka ovat olleet peruskoulussa tai toisen asteen koulutuksessa vuonna 2006 tai sen jälkeen. Näillä kriteereillä varmistettiin, että tutkimuksen vastaajat ovat saaneet opetusta aikana, jolloin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa äidinkielenopetuksen pohjana on ollut laaja tekstikäsitys. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaajia ensin luettelemaan heidän arkeensa kuuluvia tekstejä ja antamaan tekstille määritelmä. Tämän jälkeen lomakkeessa oli 14 erilaista esitystä, joihin vastaajien tuli kommentoida, onko esitys heidän mielestään teksti. Esitysten esittämisjärjestyksen vaikutuksen tutkimiseksi käytössä oli kaksi erilaista kyselylomaketta, joissa esitykset oli järjestetty eri tavoin. Lomakkeen lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä heille on jäänyt mieleen saamastaan äidinkielenopetuksesta teksteihin liittyen.
Tutkimukseni nojaa teoreettisesti tekstin määrittelyyn. Tekstin määrittely on ongelmallista, ja nykyään ongelmia aiheuttaa etenkin ero monomodaalisen ja multimodaalisen tekstin välillä. Monomodaalinen käsitys edustaa perinteistä tekstikäsitystä, jonka mukaan teksti hyödyntää ainoastaan yhtä esitysmuotoa, kirjoitusta. Nykyään monomodaalisen käsityksen rinnalle on tullut myös laajempi multimodaalinen käsitys, jonka mukaan teksti voi hyödyntää myös useampaa eri esitysmuotoa. Tapahtunut teoreettinen muutos näkyy opetussuunnitelmissa.
Tutkimuksen perusteella suomalaisten nuorten aikuisten tekstikäsitys on keskimäärin monomodaalinen. Tekstikäsityksissä oli kuitenkin suurta hajontaa vastaajien välillä. Tekstin tärkeitä kriteereitä ovat muoto, sisältö ja ymmärrettävyys, joiden rinnalla myös pituus, rakenne ja laji. Yhden tai kahden kriteerin täyttyminen ei vielä välttämättä riitä tekemään esityksestä tekstiä. Useiden esimerkkimateriaalien kohdalla oli nähtävissä teksti-sanan käyttöä kirjoituksen synonyymina. Tutkimuksen perusteella vastaajien iällä ja sukupuolella saattaa olla yhteys tekstikäsityksiin, mutta yhteys ei ole kovin mainittava. Myös kyselylomakkeiden rakenteella saattaa olla vaikutusta tuloksiin, mitä tutkielmassa on erikseen arvioitu. Taustamuuttujia enemmän tekstikäsitykseen näyttää vaikuttavan se, miten vastaajat muistavat tekstejä käsitellyn peruskoulussa ja lukiossa. Ihmisten tekstikäsitykset vaikuttaisivat muuttuvan multimodaalisempaan suuntaan, mutta tämän tutkimuksen perusteella melko hitaasti.