Yrittäjyyden riskeiltä turvaan työosuuskuntaan : media- ja kulttuurialan freelancereiden näkemyksiä työosuuskunnissa työskentelystä ratkaisuna työn epävarmuuteen
Ulmanen, Joni (2019)
Ulmanen, Joni
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904081488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904081488
Tiivistelmä
Freelancer-työtä tehdään yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa. Sitä leimaavat erilaiset niin sanotulle prekaarille työlle ominaiset työmarkkinariskit. Freelancereiden työ on pirstaleista ja toimeentulo matalaa. Heidän sosiaaliturvansa on myös heikkoa, ja he työskentelevät yksinyrittäjämäisesti. Työosuuskuntien kautta työllistymistä on esitetty epävarmassa asemassa toimiville työntekijöille, esimerkiksi freelancereille ratkaisuksi prekaarin työn ongelmiin. Työntekijöiden itse hallinnoimissa työosuuskunnissa freelancerit voisivat työllistyä yhdessä, parantaa työehtojaan sekä lisätä yhteisöllisyyttään. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten uudet luoville aloille perustetut työosuuskunnat käytännössä vaikuttavat freelancereiden työn tekemiseen ja epävarmuuden ongelmiin.
Tutkimuksen aineistona on käytetty työosuuskunnissa (n=6) työskentelevien freelancereiden (n=8) teemahaastatteluja. Tutkimuksessa on keskitytty media- ja kulttuurialalla toimiviin työosuuskuntiin ja freelancereihin. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat prekaarin työn työmarkkinariskit: epätyypillinen työ, matala toimeentulo, sosiaaliturvan ja työn oikeuksien heikkous sekä ammatillisen yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen puute. Teemahaastattelujen aineistoa on analysoitu teorialähtöisen laadullisen sisällönanalyysin avulla, jonka rungon muodostavat edellä mainitut teemat.
Tutkimuksen tuloksien mukaan uudet työosuuskunnat voivat tarjota osin ratkaisuja epävarman freelancer-työn ongelmiin. Työosuuskuntien kautta freelancerit pääsevät työntekijöiden sosiaaliturvan piiriin, ja he pystyvät minimoimaan yrittäjyyden riskejä ja byrokratiaa. Lisäksi työosuuskunnat voivat antaa taustatukea ja vertaistukea freelancer-työn ongelmissa. Työosuuskunnat eivät kuitenkaan muuta freelancer-työn perusluonnetta. Freelancerit työllistyvät työosuuskuntienkin kautta edelleen pitkälti itse, eivätkä työosuuskunnat ole yhteisyrittämisen paikkoja tai tarjoa automaattisesti toimeentuloa. Aktiivinen yhteistyö ja työskentely yhteisissä työtiloissa eivät ole myöskään tyypillisiä. Työosuuskunnista haetaankin tulosteni mukaan organisaationa turvaa erityisesti sosiaaliturvan ja yrittäjämäisen työn riskejä vastaan.
Tutkimuksen aineistona on käytetty työosuuskunnissa (n=6) työskentelevien freelancereiden (n=8) teemahaastatteluja. Tutkimuksessa on keskitytty media- ja kulttuurialalla toimiviin työosuuskuntiin ja freelancereihin. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat prekaarin työn työmarkkinariskit: epätyypillinen työ, matala toimeentulo, sosiaaliturvan ja työn oikeuksien heikkous sekä ammatillisen yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen puute. Teemahaastattelujen aineistoa on analysoitu teorialähtöisen laadullisen sisällönanalyysin avulla, jonka rungon muodostavat edellä mainitut teemat.
Tutkimuksen tuloksien mukaan uudet työosuuskunnat voivat tarjota osin ratkaisuja epävarman freelancer-työn ongelmiin. Työosuuskuntien kautta freelancerit pääsevät työntekijöiden sosiaaliturvan piiriin, ja he pystyvät minimoimaan yrittäjyyden riskejä ja byrokratiaa. Lisäksi työosuuskunnat voivat antaa taustatukea ja vertaistukea freelancer-työn ongelmissa. Työosuuskunnat eivät kuitenkaan muuta freelancer-työn perusluonnetta. Freelancerit työllistyvät työosuuskuntienkin kautta edelleen pitkälti itse, eivätkä työosuuskunnat ole yhteisyrittämisen paikkoja tai tarjoa automaattisesti toimeentuloa. Aktiivinen yhteistyö ja työskentely yhteisissä työtiloissa eivät ole myöskään tyypillisiä. Työosuuskunnista haetaankin tulosteni mukaan organisaationa turvaa erityisesti sosiaaliturvan ja yrittäjämäisen työn riskejä vastaan.