Väkivaltaiset aivovammat
Renko, Juuli (2019)
Renko, Juuli
2019
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-01-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903111345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903111345
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa otsikolla "Väkivaltaiset aivovammat" pyrittiin selvittämään minkälaisia riskitekijöitä väkivaltaisen aivovamman saamiselle on, sekä ovatko väkivaltaisesti saadut aivovammat vaikeampia verrattuna muihin traumaattisiin aivovammoihin. Riskitekijöiden kartoituksella voidaan tarkemmin selvittää keinoja väkivaltaisten aivovammojen ennaltaehkäisyyn. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ainakin miessukupuoli, alle 30 vuoden ikä, vähemmistöön kuuluminen sekä päihteiden käyttö altistavat väkivaltaiselle aivovammalle. Nämä ovat kuitenkin ulkomailla (esimerkiksi Yhdysvalloissa) tehtyjä tutkimuksia, eikä olosuhteita voida täysin verrata Suomeen.
Tutkimusaineisto kerättiin TAYS:n ensiapu Acutasta aikavälillä 8/2010-7/2012 (2 vuotta). Se käsittää kaikki pirkanmaalaiset, jotka on hoidettu ja TT-kuvattu akuutin päävamman vuoksi tällä aikavälillä Acutassa (n=3023). Tätä tutkimusta varten kerättiin lisätietoa aineistosta väkivaltaisten aivovammojen osalta (n=222). Lisätiedoissa tarkennettiin tietoja mm. vammamekanismia, väkivallantekijää, tapahtumapaikkaa sekä päihteiden käyttöä koskien. Kerätyn datan analysointiin käytettiin Statistical Package for the Social Sciences (SPSS) -ohjelman versiota 22. Päähypoteeseina oli, että väkivaltaisen aivovamman saaneet ovat keskimäärin nuorempia, käyttivät keskimäärin enemmän päihteitä ja olivat todennäköisemmin miehiä verrattuna muilla mekanismeilla syntyneisiin traumaattisiin aivovammoihin. Lisäksi yhtenä päähypoteesina oli, että väkivaltaisesti saadut aivovammat ovat keskimäärin vaikeampia kuin muilla mekanismeilla syntyneet.
Tuloksissa nähtiin, että väkivaltaisen aivovamman saaneet olivat todennäköisemmin miehiä, heidän keski-ikä oli nuorempi, sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä oli enemmän verrattuna muihin traumaattisiin aivovammoihin. Erot ryhmien välillä olivat niin suuret, että ne ovat todennäköisesti merkittäviä myös kliinisesti. Aivovammojen vaikeusasteessa ei kuitenkaan nähty merkitseviä eroja ryhmien välillä millään muuttujilla mitattuna, eli väkivaltaisesti saadut aivovammat eivät olleet sen vaikeampia kuin muutkaan traumaattiset aivovammat. Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty tarkemmin mittaamaan näiden riskitekijöiden painoarvoa yksin esiintyessään, vaan sen selvittämiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta.
Tutkimusaineisto kerättiin TAYS:n ensiapu Acutasta aikavälillä 8/2010-7/2012 (2 vuotta). Se käsittää kaikki pirkanmaalaiset, jotka on hoidettu ja TT-kuvattu akuutin päävamman vuoksi tällä aikavälillä Acutassa (n=3023). Tätä tutkimusta varten kerättiin lisätietoa aineistosta väkivaltaisten aivovammojen osalta (n=222). Lisätiedoissa tarkennettiin tietoja mm. vammamekanismia, väkivallantekijää, tapahtumapaikkaa sekä päihteiden käyttöä koskien. Kerätyn datan analysointiin käytettiin Statistical Package for the Social Sciences (SPSS) -ohjelman versiota 22. Päähypoteeseina oli, että väkivaltaisen aivovamman saaneet ovat keskimäärin nuorempia, käyttivät keskimäärin enemmän päihteitä ja olivat todennäköisemmin miehiä verrattuna muilla mekanismeilla syntyneisiin traumaattisiin aivovammoihin. Lisäksi yhtenä päähypoteesina oli, että väkivaltaisesti saadut aivovammat ovat keskimäärin vaikeampia kuin muilla mekanismeilla syntyneet.
Tuloksissa nähtiin, että väkivaltaisen aivovamman saaneet olivat todennäköisemmin miehiä, heidän keski-ikä oli nuorempi, sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä oli enemmän verrattuna muihin traumaattisiin aivovammoihin. Erot ryhmien välillä olivat niin suuret, että ne ovat todennäköisesti merkittäviä myös kliinisesti. Aivovammojen vaikeusasteessa ei kuitenkaan nähty merkitseviä eroja ryhmien välillä millään muuttujilla mitattuna, eli väkivaltaisesti saadut aivovammat eivät olleet sen vaikeampia kuin muutkaan traumaattiset aivovammat. Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty tarkemmin mittaamaan näiden riskitekijöiden painoarvoa yksin esiintyessään, vaan sen selvittämiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta.