Lääkkeiden väärinkäyttö suomalaisessa aikuisväestössä - ominaispiirteet ja yhteys alkoholin käyttöön
Pätsi, Salla-Maaria (2019)
Pätsi, Salla-Maaria
2019
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903081338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903081338
Tiivistelmä
Lääkkeiden väärinkäyttö on tunnistettu globaaliksi kansanterveyden haasteeksi ja kansainvälisissä tutkimuksissa ilmiöön on havaittu liittyvän erilaisia käyttäjäryhmiä ja käyttötapoja. Suomessa lääkkeiden väärinkäyttöön liittyviä tekijöitä ei juuri tunneta tutkimustiedon vähäisyydestä johtuen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lääkkeiden väärinkäytön ominaispiirteitä suomalaisessa aikuisväestössä sekä selvittää, onko alkoholin riskikulutuksen ja lääkkeiden väärinkäytön välillä yhteys. Tutkimuksessa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Päihdetutkimus 2014 -väestötutkimuksen aineistoa, jonka vastaajat koostuivat 15–69-vuotiaista suomalaisista. Lääkkeiden väärinkäyttäjiksi luokiteltiin vastaajat, jotka olivat joskus kokeilleet tai käyttäneet lääkkeitä ei lääkinnälliseen tarkoitukseen. Tilastollisina menetelminä käytettiin väärinkäytön ominaispiirteiden tarkastelussa ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä sekä alkoholin käytön ja lääkkeiden väärinkäytön yhteyden selvittämisessä logistista regressioanalyysiä.
Viisi prosenttia suomalaisesta väestöstä oli joskus elämänsä aikana käyttänyt lääkkeitä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen. Viimeisen vuoden aikana lääkkeitä väärinkäyttäneitä oli kaksi prosenttia suomalaisista ja viimeisen kuukauden aikana väärinkäyttäneitä yksi prosentti. Suomalaiset käyttivät ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen yleisimmin rauhoittavia lääkkeitä tai unilääkkeitä sekä vahvoja kipua lievittäviä lääkkeitä. Tavallisimmat lääkkeiden väärinkäyttötarkoitukset olivat päihtyminen, kokeileminen sekä omatoiminen kivun tai muun vaivan hoito. Lääkkeet hankittiin tyypillisimmin sosiaalisten verkostojen kautta tai apteekista henkilökohtaisella reseptillä. Lääkkeiden väärinkäytön ominaispiirteet eivät eronneet naisten ja miesten välillä. Alkoholin riskikulutus oli yhteydessä suurempaan lääkkeiden väärinkäytön todennäköisyyteen verrattuna niihin, joilla ei ollut alkoholin riskikulutusta. Huumeiden käyttö oli kuitenkin voimakkain lääkkeiden väärinkäyttöä selittävä tekijä. Myös nuorempi ikä ja matalampi koulutus olivat yhteydessä lääkkeiden väärinkäyttöön.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että lääkkeiden väärinkäyttö ei ole harvinaista suomalaisen aikuisväestön keskuudessa. Ilmiöön liittyy myös muiden päihteiden käyttö. Lääkkeiden väärinkäyttöön liittyvien tekijöiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään ilmiötä suomalaisten keskuudessa ja kehittämään preventiivisiä toimenpiteitä. Jatkossa lääkkeiden väärinkäyttöä tulisi tutkia rajatummissa väestöryhmissä sekä lääkeaineryhmäkohtaisesti. Non-medical use of prescription drugs has been identified as a global health problem. In international research non-medical use of prescription drugs has been associated with different user groups and ways of use. In Finland, there is a lack of research in this topic.
The purpose of this study was to describe the characteristics of non-medical use of prescription drugs in Finnish adult population. In addition, the aim was to examine if there is an association between the non-medical use of prescription drugs and the hazardous use of alcohol. The data used in this study was the population-based Drug Survey conducted in Finland in 2014. The respondents were Finnish adults aged between 15 and 69. Those who had reported non-medical use of prescription drugs at some point in their lives were defined as prescription drug misusers. The characteristics of non-medical use were examined with cross-tabulation and Chi-square test. Logistic regression analysis was performed to study the relationship between alcohol use and non-medical use of prescription drugs.
The prevalence of lifetime non-medical use of prescription drugs was five percent in Finnish adult population. Two percent of Finnish adults had misused prescription drugs past year and one percent past month. The most used drug classes were sedatives, anxiolytics and analgesics. The most common reasons for prescription drug misuse was intoxication, experiment or to relieve pain or some other symptom. Prescription drugs were primarily sourced through social networks or via own prescription from pharmacy. There were no differences between woman and men in these characteristics. Hazardous alcohol use was associated with increased odds of non-medical use of prescription drugs, compared to those who didn’t use alcohol hazardously. However, use of illicit drugs was the strongest correlate of non-medical use of prescription drugs. Younger age and lower education were also associated with non-medical use of prescription drugs.
The results indicate that non-medical use of prescription drugs is not uncommon among Finnish adult population. The phenomenon is also associated with the use of other substances. Identifying characteristics of prescription drug misuse helps to understand the phenomenon in Finland and to improve preventive actions. Future research should examine non-medical use of prescription drugs in different population groups and drug classes.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lääkkeiden väärinkäytön ominaispiirteitä suomalaisessa aikuisväestössä sekä selvittää, onko alkoholin riskikulutuksen ja lääkkeiden väärinkäytön välillä yhteys. Tutkimuksessa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Päihdetutkimus 2014 -väestötutkimuksen aineistoa, jonka vastaajat koostuivat 15–69-vuotiaista suomalaisista. Lääkkeiden väärinkäyttäjiksi luokiteltiin vastaajat, jotka olivat joskus kokeilleet tai käyttäneet lääkkeitä ei lääkinnälliseen tarkoitukseen. Tilastollisina menetelminä käytettiin väärinkäytön ominaispiirteiden tarkastelussa ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä sekä alkoholin käytön ja lääkkeiden väärinkäytön yhteyden selvittämisessä logistista regressioanalyysiä.
Viisi prosenttia suomalaisesta väestöstä oli joskus elämänsä aikana käyttänyt lääkkeitä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen. Viimeisen vuoden aikana lääkkeitä väärinkäyttäneitä oli kaksi prosenttia suomalaisista ja viimeisen kuukauden aikana väärinkäyttäneitä yksi prosentti. Suomalaiset käyttivät ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen yleisimmin rauhoittavia lääkkeitä tai unilääkkeitä sekä vahvoja kipua lievittäviä lääkkeitä. Tavallisimmat lääkkeiden väärinkäyttötarkoitukset olivat päihtyminen, kokeileminen sekä omatoiminen kivun tai muun vaivan hoito. Lääkkeet hankittiin tyypillisimmin sosiaalisten verkostojen kautta tai apteekista henkilökohtaisella reseptillä. Lääkkeiden väärinkäytön ominaispiirteet eivät eronneet naisten ja miesten välillä. Alkoholin riskikulutus oli yhteydessä suurempaan lääkkeiden väärinkäytön todennäköisyyteen verrattuna niihin, joilla ei ollut alkoholin riskikulutusta. Huumeiden käyttö oli kuitenkin voimakkain lääkkeiden väärinkäyttöä selittävä tekijä. Myös nuorempi ikä ja matalampi koulutus olivat yhteydessä lääkkeiden väärinkäyttöön.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että lääkkeiden väärinkäyttö ei ole harvinaista suomalaisen aikuisväestön keskuudessa. Ilmiöön liittyy myös muiden päihteiden käyttö. Lääkkeiden väärinkäyttöön liittyvien tekijöiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään ilmiötä suomalaisten keskuudessa ja kehittämään preventiivisiä toimenpiteitä. Jatkossa lääkkeiden väärinkäyttöä tulisi tutkia rajatummissa väestöryhmissä sekä lääkeaineryhmäkohtaisesti.
The purpose of this study was to describe the characteristics of non-medical use of prescription drugs in Finnish adult population. In addition, the aim was to examine if there is an association between the non-medical use of prescription drugs and the hazardous use of alcohol. The data used in this study was the population-based Drug Survey conducted in Finland in 2014. The respondents were Finnish adults aged between 15 and 69. Those who had reported non-medical use of prescription drugs at some point in their lives were defined as prescription drug misusers. The characteristics of non-medical use were examined with cross-tabulation and Chi-square test. Logistic regression analysis was performed to study the relationship between alcohol use and non-medical use of prescription drugs.
The prevalence of lifetime non-medical use of prescription drugs was five percent in Finnish adult population. Two percent of Finnish adults had misused prescription drugs past year and one percent past month. The most used drug classes were sedatives, anxiolytics and analgesics. The most common reasons for prescription drug misuse was intoxication, experiment or to relieve pain or some other symptom. Prescription drugs were primarily sourced through social networks or via own prescription from pharmacy. There were no differences between woman and men in these characteristics. Hazardous alcohol use was associated with increased odds of non-medical use of prescription drugs, compared to those who didn’t use alcohol hazardously. However, use of illicit drugs was the strongest correlate of non-medical use of prescription drugs. Younger age and lower education were also associated with non-medical use of prescription drugs.
The results indicate that non-medical use of prescription drugs is not uncommon among Finnish adult population. The phenomenon is also associated with the use of other substances. Identifying characteristics of prescription drug misuse helps to understand the phenomenon in Finland and to improve preventive actions. Future research should examine non-medical use of prescription drugs in different population groups and drug classes.