Kirurgisilla vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden arvio postoperatiivisesta kivusta ja kivunhoidosta
Niinimäki, Susanna (2019)
Niinimäki, Susanna
2019
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903011296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903011296
Tiivistelmä
Postoperatiivinen kipu on tyypillisesti akuuttia, nosiseptistä kipua, jota voidaan tehokkaasti hoitaa monipuolisilla kivunlievitysmenetelmillä. Tehokkaista kivunlievitysmenetelmistä huolimatta kova postoperatiivinen kipu on edelleen ongelma kautta maailman. Postoperatiivinen kipu voi heikentää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, kuntoutumista, sosiaalista kanssakäymistä, elämänlaatua ja olla yhteydessä useiden vakavien komplikaatioiden kehittymiseen. Postoperatiivinen kipu voi myös pitkittyä tai kroonistua.
Potilaan arvio hoidosta on tärkeä hoidon laadun mittari. Potilaalle merkityksellisten tekijöiden onnistuminen voi poiketa terveydenhuollon toimijoiden tai tilastojen antamasta näkökulmasta. Kivunhoidon laadun arviointiin tarvitaan objektiivisten mittareiden, kuten arvioinnin toteutumisen tai kipulääkekulutuksen, lisäksi myös potilaan näkökulma.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kirurgisten vuodeosastojen potilaiden arviota postoperatiivisesta kivusta ja tekijöitä, jotka ovat yhteydessä postoperatiivisen kivun arvioihin. Aineisto muodostuu yhden sairaalan kirurgisten vuodeosastojen potilaista (n=120). Tutkimukseen osallistuneet potilaat täyttivät International Pain Outcome -kivun arviointimittarin, lisäksi tutkija keräsi osallistujien taustamuuttujat potilastietojärjestelmästä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Tulosten perusteella koettu postoperatiivinen kipu on kovaa. Kovaa kipua postoperatiivisessa vaiheessa (NRS ≥ 7) oli kokenut 49 % vastaajista. Korkeampaan kivun intensiteettiin olivat yhteydessä ortopedis-traumatologinen toimenpide ja naissukupuoli. Eniten kivun koettiin haitanneen sängyssä liikkumista ja jalkeillaoloa. Pehmytosakirurgisen toimenpideryhmän vastaajilla kipu oli lisäksi aiheuttanut merkittävää haittaa syvään hengittämiseen ja yskimiseen. Kivun koettiin aiheuttaneen avuttomuutta ja kivunhoidon merkittävin sivuvaikutus oli uneliaisuus. Reilu kolmasosa vastaajista oli kokenut merkittävää pahoinvointia. Kokonaistyytyväisyys kivunhoitoon oli korkea, 92 % vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa kivunhoitoon.
Postoperatiivinen kova kipu on edelleen keskeinen haaste laadukkaan hoitotyön toteutumiselle. Tulosten perusteella voidaan kehittää kivun hoitotyön koulutusta ja tarkastella organisaation kivunhoitokäytäntöjä kivunhoidon laadun parantamiseksi.
ABSTRACT
Perception of postoperative pain and pain management of the patients treated in surgical wards
Postoperative pain is typically acute nociceptive pain. There are effective multimodal analgesic and non-analgesic techniques available in pain management but for some reason high intensity postoperative pain remains a problem worldwide. Postoperative pain is associated with impaired physical and social functioning, reduced quality of life and impaired recovery and mobilization. There are multiple severe potential physiological consequences of inadequately treated postoperative pain. Acute postoperative pain can be followed by persistent or chronic pain.
Patients’ perceptions are an important measurement of the quality of care. Patients’ perceptions can easily differ from health care professionels’ views or from statistical data presenting pain medication consumption or from other objective measurements. Patient related outcomes are needed to reliably assess the quality of pain management.
The purpose of this study was to describe the evaluations of the postoperative pain and the factors related to evaluations of the postoperative pain by the patients (n=120) treated in surgical wards of one hospital. The study was conducted using the International Pain Outcome -questionnaire supplemented with additional information collected from patient records by the researcher. The data was analyzed using statistical methods.
The results of the study demonstrate that the intensity of the postoperative pain is high. Forty-nine percent of the patients experienced hard pain (NRS ≥ 7) during the postoperative phase. There was an association between high-intensity pain and an orthopaedic procedure and a female sex. The pain interfered the most with in-bed activities and out-bed activities. In general surgery patients the pain also interfered with breathing and coughing. The most common adverse event of the pain management was drowsiness. More than one third of the patients had experienced significant nausea during postoperative phase. The patient satisfaction with pain management was still high regardless of the high intensity pain. Ninety-two percent of the patients were satisfied or very satisfied with the pain management.
Postoperative pain remains to be a challenge for improving the good quality of nursing care. It is possible to develop the education in pain management and critically assess the organizational culture and practices of the pain management of the organization in question.
Potilaan arvio hoidosta on tärkeä hoidon laadun mittari. Potilaalle merkityksellisten tekijöiden onnistuminen voi poiketa terveydenhuollon toimijoiden tai tilastojen antamasta näkökulmasta. Kivunhoidon laadun arviointiin tarvitaan objektiivisten mittareiden, kuten arvioinnin toteutumisen tai kipulääkekulutuksen, lisäksi myös potilaan näkökulma.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kirurgisten vuodeosastojen potilaiden arviota postoperatiivisesta kivusta ja tekijöitä, jotka ovat yhteydessä postoperatiivisen kivun arvioihin. Aineisto muodostuu yhden sairaalan kirurgisten vuodeosastojen potilaista (n=120). Tutkimukseen osallistuneet potilaat täyttivät International Pain Outcome -kivun arviointimittarin, lisäksi tutkija keräsi osallistujien taustamuuttujat potilastietojärjestelmästä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Tulosten perusteella koettu postoperatiivinen kipu on kovaa. Kovaa kipua postoperatiivisessa vaiheessa (NRS ≥ 7) oli kokenut 49 % vastaajista. Korkeampaan kivun intensiteettiin olivat yhteydessä ortopedis-traumatologinen toimenpide ja naissukupuoli. Eniten kivun koettiin haitanneen sängyssä liikkumista ja jalkeillaoloa. Pehmytosakirurgisen toimenpideryhmän vastaajilla kipu oli lisäksi aiheuttanut merkittävää haittaa syvään hengittämiseen ja yskimiseen. Kivun koettiin aiheuttaneen avuttomuutta ja kivunhoidon merkittävin sivuvaikutus oli uneliaisuus. Reilu kolmasosa vastaajista oli kokenut merkittävää pahoinvointia. Kokonaistyytyväisyys kivunhoitoon oli korkea, 92 % vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa kivunhoitoon.
Postoperatiivinen kova kipu on edelleen keskeinen haaste laadukkaan hoitotyön toteutumiselle. Tulosten perusteella voidaan kehittää kivun hoitotyön koulutusta ja tarkastella organisaation kivunhoitokäytäntöjä kivunhoidon laadun parantamiseksi.
ABSTRACT
Perception of postoperative pain and pain management of the patients treated in surgical wards
Postoperative pain is typically acute nociceptive pain. There are effective multimodal analgesic and non-analgesic techniques available in pain management but for some reason high intensity postoperative pain remains a problem worldwide. Postoperative pain is associated with impaired physical and social functioning, reduced quality of life and impaired recovery and mobilization. There are multiple severe potential physiological consequences of inadequately treated postoperative pain. Acute postoperative pain can be followed by persistent or chronic pain.
Patients’ perceptions are an important measurement of the quality of care. Patients’ perceptions can easily differ from health care professionels’ views or from statistical data presenting pain medication consumption or from other objective measurements. Patient related outcomes are needed to reliably assess the quality of pain management.
The purpose of this study was to describe the evaluations of the postoperative pain and the factors related to evaluations of the postoperative pain by the patients (n=120) treated in surgical wards of one hospital. The study was conducted using the International Pain Outcome -questionnaire supplemented with additional information collected from patient records by the researcher. The data was analyzed using statistical methods.
The results of the study demonstrate that the intensity of the postoperative pain is high. Forty-nine percent of the patients experienced hard pain (NRS ≥ 7) during the postoperative phase. There was an association between high-intensity pain and an orthopaedic procedure and a female sex. The pain interfered the most with in-bed activities and out-bed activities. In general surgery patients the pain also interfered with breathing and coughing. The most common adverse event of the pain management was drowsiness. More than one third of the patients had experienced significant nausea during postoperative phase. The patient satisfaction with pain management was still high regardless of the high intensity pain. Ninety-two percent of the patients were satisfied or very satisfied with the pain management.
Postoperative pain remains to be a challenge for improving the good quality of nursing care. It is possible to develop the education in pain management and critically assess the organizational culture and practices of the pain management of the organization in question.