Kulkua kohti yhteisöllisyyttä - Vanhempien osallisuuden toteutuminen pirkanmaalaisessa päiväkodissa
Anttila, Sari (2019)
Anttila, Sari
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902181254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902181254
Tiivistelmä
Vanhempien osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksessa on ajankohtainen aihe 2018 voimaanastuneen uuden varhaiskasvatuslain johdosta. Laissa vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö määritellään velvoittavammaksi kuin aikaisemmin ja vanhempien osallisuuden vahvistamista varhaiskasvatuksessa painotetaan. Vanhemmat pitää ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Laki haastaa varhaiskasvatuksen uudenlaisten yhteistyö-, kumppanuus- ja osallisuuskäytäntöjen kehittämiseen.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää ja kuvata miten vanhempien osallisuus toteutuu sekä päiväkodin työntekijöiden että vanhempien näkökulmasta. Tapaustutkimuksen kontekstina toimi pirkanmaalainen päiväkoti, jossa vanhempien osallisuus oli toiminnassa kehittämisen kohteena. Tutkimuksessa kartoitettiin millaisia merkityksiä vanhemmat antavat osallisuudelle, millaiset osallisuuden ulottuvuudet ovat vanhemmille tärkeitä ja mitä esteitä tutkittavat näkevät vanhempien osallisuuden toteutumiselle.
Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea kasvattajatiimiä sekä päiväkodin johtajaa teemahaastattelun menetelmällä. Vanhemmilta tutkimusaineistoa kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi pääosin avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 12 vanhempaa. Kerättyä aineistoa analysoitiin sekä aineistoon että teoriaan pohjautuvan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen teoreettinen tausta esittelee osallisuus -käsitteen määrittelyä eri tutkijoiden ajatusten pohjalta ja osallisuuden yhteiskunnallista merkitystä. Lisäksi tutkimuksessa esitellään vanhempien ja varhaiskasvatuksen yhteistyön taustaa ja yhteistyön eri näkökulmia sekä kerrotaan miten vanhempien osallisuuden edistäminen näkyy varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa.
Tutkimustulosten perusteella vanhempien osallisuus toteutui hyvin sekä vanhempien että suurimmaksi osin myös henkilökunnan näkökulmasta. Päiväkodissa oli käytössä useita eri toimintatapoja vanhempien osallisuuden tukemiseksi. Vanhemmat nostivat vasu-keskustelut tärkeimmäksi yhteistyömuodoksi ja juhlat sekä perheiden tapahtumat mieluisimmiksi. Henkilökunnan mukaan osallisuudesta oli tullut arkipäiväistä toimintaa. Vanhemmat arvioivat toimivan tiedonkulun tärkeimmäksi asiaksi vanhempien osallisuudessa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vaikuttamisen paikkoja löytyy, jos on halua tai tarvetta vaikuttaa. Eniten vanhemmat tekivät aloitteita omaa lasta koskevista asioista. Osallisuuden toteutumisen suurimmaksi esteenä todettiin olevan se, etteivät vanhemmat halua puuttua päiväkodin toimintaan. Osallisuuden koettiin edellyttävän vanhemmilta aktiivista asennetta, mutta myös henkilökunnan valmiuksia osallisuuden tukemisessa.
Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, mutta voivat tulokset voivat lisätä tietoa vanhempien osallisuuden vahvistamisesta ja sen edellytyksistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimus tarjoaa varhaiskasvattajalle käytännön relevanssia miten varhaiskasvatuslain toteutumista vanhempien osallisuuteen liittyen voidaan varhaiskasvatusarjessa tukea.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää ja kuvata miten vanhempien osallisuus toteutuu sekä päiväkodin työntekijöiden että vanhempien näkökulmasta. Tapaustutkimuksen kontekstina toimi pirkanmaalainen päiväkoti, jossa vanhempien osallisuus oli toiminnassa kehittämisen kohteena. Tutkimuksessa kartoitettiin millaisia merkityksiä vanhemmat antavat osallisuudelle, millaiset osallisuuden ulottuvuudet ovat vanhemmille tärkeitä ja mitä esteitä tutkittavat näkevät vanhempien osallisuuden toteutumiselle.
Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea kasvattajatiimiä sekä päiväkodin johtajaa teemahaastattelun menetelmällä. Vanhemmilta tutkimusaineistoa kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi pääosin avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 12 vanhempaa. Kerättyä aineistoa analysoitiin sekä aineistoon että teoriaan pohjautuvan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen teoreettinen tausta esittelee osallisuus -käsitteen määrittelyä eri tutkijoiden ajatusten pohjalta ja osallisuuden yhteiskunnallista merkitystä. Lisäksi tutkimuksessa esitellään vanhempien ja varhaiskasvatuksen yhteistyön taustaa ja yhteistyön eri näkökulmia sekä kerrotaan miten vanhempien osallisuuden edistäminen näkyy varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa.
Tutkimustulosten perusteella vanhempien osallisuus toteutui hyvin sekä vanhempien että suurimmaksi osin myös henkilökunnan näkökulmasta. Päiväkodissa oli käytössä useita eri toimintatapoja vanhempien osallisuuden tukemiseksi. Vanhemmat nostivat vasu-keskustelut tärkeimmäksi yhteistyömuodoksi ja juhlat sekä perheiden tapahtumat mieluisimmiksi. Henkilökunnan mukaan osallisuudesta oli tullut arkipäiväistä toimintaa. Vanhemmat arvioivat toimivan tiedonkulun tärkeimmäksi asiaksi vanhempien osallisuudessa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vaikuttamisen paikkoja löytyy, jos on halua tai tarvetta vaikuttaa. Eniten vanhemmat tekivät aloitteita omaa lasta koskevista asioista. Osallisuuden toteutumisen suurimmaksi esteenä todettiin olevan se, etteivät vanhemmat halua puuttua päiväkodin toimintaan. Osallisuuden koettiin edellyttävän vanhemmilta aktiivista asennetta, mutta myös henkilökunnan valmiuksia osallisuuden tukemisessa.
Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, mutta voivat tulokset voivat lisätä tietoa vanhempien osallisuuden vahvistamisesta ja sen edellytyksistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimus tarjoaa varhaiskasvattajalle käytännön relevanssia miten varhaiskasvatuslain toteutumista vanhempien osallisuuteen liittyen voidaan varhaiskasvatusarjessa tukea.