Vaiennettujen naisten vastarinta : ruumiillisuus ja valta Leena Landerin Käskyssä ja Katja Ketun Kätilössä
Siltanen, Tiia (2018)
Siltanen, Tiia
2018
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Literary Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201901071023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201901071023
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Leena Landerin Käskyä (2003) ja Katja Ketun Kätilöä (2011). Kumpikin romaaneista kytkeytyy tematiikoiltaan sodan aikaisiin tapahtumiin. Käskyssä käsitellään sisällissodan päättymisen jälkeistä aikaa ja Kätilön tapahtumat ajoittuvat Lapin sodan loppupuoliskolle. Teoksia lähestytään tutkimalla vallan ja ruumiillisuuteen liittyvien kysymysten keinoin, kuinka naisen ruumis representoituu vallankäytön välineenä sotatilanteessa. Päämääränä on romaanien keskeisten henkilöiden avulla tarkastella, kuinka naisen ruumis liitetään osaksi sotatilanteissa käytettyjä monitahoisia vallankäytön tapoja. Kohdeteokset kontekstoidaan myös osaksi laajempaa kotimaista sotakirjallisuutta.
Teoksissa esiintyvää vallan ja ruumiillisuuden tematiikkaa käsitellään kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta. Teoriapohjaa hyödynnetään erityisesti sotahistoriasta ja feminismistä sekä sukupuolentutkimuksesta. Merkittävänä ja edellä mainittua teoreettista viitekehystä yhdistävänä toimii Michel Foucault’n valtateoria, joka kytkee vallan ja ruumiin tiiviisti toisiinsa. Tutkielman hypoteesina on, että kohdeteokset purkavat vallan ja ruumiillisuuden tematiikan kautta yleistä sotakirjallisuudessa hallitsevana ollutta maskuliinista traditiota ja näin ollen linkittyvät laajemmin uuteen kaunokirjalliseen tapaan lähestyä sotaa.
Tutkimuksen keskeisin johtopäätös on, että naisen ruumis toimii sodankäynnissä aseena ja palkintona maskuliiniselle toivotulle käytökselle. Tästä huolimatta teosten maailmoissa nainen on myös omatahtoinen subjekti, joka päätyy toteuttamaan omaa vastarinnan projektiaan sodan varjolla. Tutkimuksessa osoitetaan, että kohdeteokset tekevät kotimaisen sotakirjallisuuden todellisuusvaatimuksesta eheämmän ottamalla huomioon myös marginaaliryhmien näkökulmat.
Teoksissa esiintyvää vallan ja ruumiillisuuden tematiikkaa käsitellään kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta. Teoriapohjaa hyödynnetään erityisesti sotahistoriasta ja feminismistä sekä sukupuolentutkimuksesta. Merkittävänä ja edellä mainittua teoreettista viitekehystä yhdistävänä toimii Michel Foucault’n valtateoria, joka kytkee vallan ja ruumiin tiiviisti toisiinsa. Tutkielman hypoteesina on, että kohdeteokset purkavat vallan ja ruumiillisuuden tematiikan kautta yleistä sotakirjallisuudessa hallitsevana ollutta maskuliinista traditiota ja näin ollen linkittyvät laajemmin uuteen kaunokirjalliseen tapaan lähestyä sotaa.
Tutkimuksen keskeisin johtopäätös on, että naisen ruumis toimii sodankäynnissä aseena ja palkintona maskuliiniselle toivotulle käytökselle. Tästä huolimatta teosten maailmoissa nainen on myös omatahtoinen subjekti, joka päätyy toteuttamaan omaa vastarinnan projektiaan sodan varjolla. Tutkimuksessa osoitetaan, että kohdeteokset tekevät kotimaisen sotakirjallisuuden todellisuusvaatimuksesta eheämmän ottamalla huomioon myös marginaaliryhmien näkökulmat.