Kuntien työllisyyspalveluiden tuloksellisuus riskienhallinnan näkökulmasta
Kinnunen, Kai (2018)
Kinnunen, Kai
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201901041004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201901041004
Tiivistelmä
Työttömyys on yksi perinteisistä sosiaalisista riskeistä, mutta pitkäkestoinen työttömyys on ennen ollut harvinaisempaa. Ongelmaa voidaan perustellusti pitää ”pirullisena” sen hallinnonalojen rajat ylittävän luonteensa ja pitkäaikaisten sekä monimutkaisten vaikutustensa vuoksi. Sitä voidaan havainnollistaa vaikutusketjuna, joka ilmenee työttömyydestä seuraavina sosiaalisina sivuvaikutuksina ja periytyvänä syrjäytymisenä. Sosiaalisten riskien hallinnan toteuttamiseen käytetään erilaisia strategioita, joiden onnistuneeseen toteutumiseen vaikuttavat monet tekijät. Perusasteen jälkeisen koulutuksen puute on selvin esille noussut työttömyyttä lisäävä riskitekijä mielenterveydellisten ongelmien ohella. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää kuntien sosiaalisten riskien hallintaa työllisyyspolitiikassa. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kuntastrategiavertailusta, sähköpostikyselyn vastauksista ja haastatteluista.
Kunnat ovat 2000-luvulla saaneet merkittävästi lisää vastuuta työllisyyspolitiikasta. Tuloksellinen työllisyyspolitiikka merkitsee lisäksi sosiaalitukien käytön vähentymistä ja suurempaa verokertymää. Laajalla kuntakokeilulla TE-keskusten tehtäviä siirrettiin kuntien hoidettavaksi. Tuloksellisuus edellyttää asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja työllisyyspalveluiden riittäviä resursseja. Lähes kaikissa kunnissa on kyselyn perusteella työllisyyspalveluita tuottavia työntekijöitä. Yhteistyö työnantajien kanssa on tuonut lupaavia tuloksia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työllisyyspalveluiden vaikuttavuutta voitaisiin edistää käyttämällä palvelumuotoilua ja yksilöllisiä palveluita, jolloin asiakkaan elämäntilanne vaikuttaisi enemmän palvelun sisältöön ja palvelu olisi vaikuttavampaa. Kuntouttavan työtoiminnan tulisi huomioida asiakkaan tilanne paremmin, jotta resurssit olisivat optimaalisessa käytössä ja saataisiin parempia tuloksia. Lisäksi palkkatuen budjettia tulisi lisätä ja yksinkertaistaa työttömyysturvan myöntämisperusteita.
Kunnat ovat 2000-luvulla saaneet merkittävästi lisää vastuuta työllisyyspolitiikasta. Tuloksellinen työllisyyspolitiikka merkitsee lisäksi sosiaalitukien käytön vähentymistä ja suurempaa verokertymää. Laajalla kuntakokeilulla TE-keskusten tehtäviä siirrettiin kuntien hoidettavaksi. Tuloksellisuus edellyttää asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja työllisyyspalveluiden riittäviä resursseja. Lähes kaikissa kunnissa on kyselyn perusteella työllisyyspalveluita tuottavia työntekijöitä. Yhteistyö työnantajien kanssa on tuonut lupaavia tuloksia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työllisyyspalveluiden vaikuttavuutta voitaisiin edistää käyttämällä palvelumuotoilua ja yksilöllisiä palveluita, jolloin asiakkaan elämäntilanne vaikuttaisi enemmän palvelun sisältöön ja palvelu olisi vaikuttavampaa. Kuntouttavan työtoiminnan tulisi huomioida asiakkaan tilanne paremmin, jotta resurssit olisivat optimaalisessa käytössä ja saataisiin parempia tuloksia. Lisäksi palkkatuen budjettia tulisi lisätä ja yksinkertaistaa työttömyysturvan myöntämisperusteita.