Etäluettavien mittareiden hyödyntäminen verkkoliiketoiminnassa
Seitajärvi, Maria (2018)
Seitajärvi, Maria
2018
Sähkötekniikka
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805221783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805221783
Tiivistelmä
Työssä on tutkittu, miten nykyisiä etäluettavia mittareita ja niiltä saatavia tietoja voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. Aluksi tutkittiin, mitä mittareilta vaaditaan laeissa ja asetuksissa, mitä niiden tulisi mitata ja mihin tietoja tulee käyttää. Nykyisissä laeissa määritellään, että mittarit on voitava lukea etäyhteyden kautta ja niiden on mitattava sekä kulutettua että tuotettua sähköä. Verkkoyhtiö hallinnoi mittareita ja välittää luentatiedot tasevastaavalle, sähkönmyyjälle ja loppuasiakkaalle. Myös tulevia vaatimuksia tutkittiin. Nykyinen luentaväli on tunti, mutta uudessa sähkömarkkinoita koskevassa asetuksessa EU:ssa tasehallintaväli lyhenee viiteentoista minuuttiin, mikä tarkoittaa myös luentavälin lyhenemistä tulevaisuudessa. Mittareita haluttaisiin käyttää myös kysynnänjoustossa.
Luentatietojen lisäksi mittareilta saadaan tapahtumia ja hälytyksiä, jotka liittyvät keskeytyksiin, sähkönlaatuun ja muihin poikkeamiin. Näiden tietojen hallintaa ja käyttöä nykyhetkellä on tutkittu, sekä pohdittu missä tietoja voitaisiin hyödyntää edelleen.
Työssä on tutkittu kahdeksaa eri lisäkehitysmahdollisuutta, joista kolme valikoitui perusteellisempaan tutkintaan. Eri mahdollisuuksia arvioitiin SWOT-analyysin, toteutuskelpoisuuden, haastattelujen ja jonkin verran myös kirjallisuusanalyysin avulla. Tällä hetkellä toteutuskelpoisimmiksi valikoituneiden kulutus- ja talovahtipalveluiden, loistehoneuvontapalvelun ja mittausrajapintapalvelun mahdollisia toteutustapoja tutkittiin tarkemmin. Lopuksi käytiin vielä läpi lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpiteitä sekä tulevaisuuden näkymiä.
Luentatietojen lisäksi mittareilta saadaan tapahtumia ja hälytyksiä, jotka liittyvät keskeytyksiin, sähkönlaatuun ja muihin poikkeamiin. Näiden tietojen hallintaa ja käyttöä nykyhetkellä on tutkittu, sekä pohdittu missä tietoja voitaisiin hyödyntää edelleen.
Työssä on tutkittu kahdeksaa eri lisäkehitysmahdollisuutta, joista kolme valikoitui perusteellisempaan tutkintaan. Eri mahdollisuuksia arvioitiin SWOT-analyysin, toteutuskelpoisuuden, haastattelujen ja jonkin verran myös kirjallisuusanalyysin avulla. Tällä hetkellä toteutuskelpoisimmiksi valikoituneiden kulutus- ja talovahtipalveluiden, loistehoneuvontapalvelun ja mittausrajapintapalvelun mahdollisia toteutustapoja tutkittiin tarkemmin. Lopuksi käytiin vielä läpi lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpiteitä sekä tulevaisuuden näkymiä.