Tuotantoprosessin analysointi ja kehitys
Peltomäki, Teemu (2018)
Peltomäki, Teemu
2018
Konetekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804101476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804101476
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli kehittää paalutuskoneita valmistavan yrityksen tuotantoprosessi. Tuotantoprosessista etsittiin kehityskohteita ja näihin kehityskohteisiin kehitysehdotuksia, joiden avulla luotiin tuotantoprosessille kehityssuunnitelma. Kehityskohteita ja -ideoita etsittiin työntekijähaastatteluiden, tuotantoprosessin tarkkailun, materiaali- ja ihmisvirtatutkimuksen sekä kirjallisuuden avulla.
Työn tutkimusosuus alkoi tutustumisella tuotantoympäristöön ja työntekijöiden työskentelyyn. Tutustumisen aikana havaittiin ensimmäiset kehityskohteet ja pohjustettiin haastattelututkimusta, joka oli tutkimusmenetelmistä tärkein. Haastattelut suoritettiin työntekijöiden töiden ohessa, jolloin haastattelutilanteista saatiin kiusallisuus pois. Jo tässä vaiheessa käytettiin kirjallisuutta apuna tuotantoprosessin ongelmien tunnistamisessa.
Tuotantoprosessista löytyi kehitettävää todella paljon, eikä kaikkiin kehityskohteisiin ollut aikaa paneutua. Siksi kohteiden joukosta rajattiin pois vähemmän tärkeät, ja loput yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joihin lähdettiin luomaan kehityssuunnitelmia. Kokonaisuuksiksi valikoituivat: valmistus ja hankinta, layout, tuotantoprosessin seuranta, tuotannon sisäinen kommunikaatio sekä tuotetietojen ylläpito ja tuotemuutokset. Näiden sisällöistä erityisesti tuotannonohjausta, hankintojen hallintaa sekä tuotantoprosessin laadun- ja tehokkuudenmittausta yritettiin parantaa ja materiaalivirtoja lyhentää.
Valmistukseen liittyvät kehitysideat helpottaisivat tuotannonohjausta systematisoimalla toimia, lisäämällä digitaalisuutta sekä jakamalla vastuut uudelleen. Esimerkiksi sarjatuotannon saavuttamiseksi ehdotettiin ulkoistamisen lisäämistä sekä kunnollisen aikatauluohjelman käyttöönottoa. Hankintoihin ehdotettiin organisointia ja hankintojen keskittämistä ainoastaan hankintapäällikölle sekä mahdollisesti uudelle hankintahenkilölle osien varastomäärien ja toimittajien laadun hallitsemiseksi. Layoutille tehtiin suunnitelma uusia tuotteita ja tuotantomäärien kasvua varten. Tuotantoprosessin mittaukset ovat jääneet yrityksessä hieman taka-alalle, joten niiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen annettiin myös ehdotuksia. Lisäksi kehitysehdotuksia järkevää kommunikointia ja tuotetietojen käyttämistä koskien saatiin aikaan. Ideoiden luomisvaiheessa kirjallisuudesta tuli tärkeä työväline.
Tutkimuksen jälkeen todettiin, että koko kehityssuunnitelma on toteutettavissa ilman suuria hidasteita tuotantoon, ja tästä syystä suunnitelman toteuttamisvaiheen voi käynnistää mistä kehitysehdotuksesta tahansa. Järkevintä se on kuitenkin aloittaa käytäntöjen muuttamisesta ja valmistuksen standardoinnista. Layoutmuutoksen tekeminen kannattaa ajoittaa hiljaisempaan tuotantotilanteeseen. Tuotantoprosessin mittauksen suunnittelu ja aloittaminen on oma prosessinsa ja vaatii hieman lisää tutkimusta.
Työn tutkimusosuus alkoi tutustumisella tuotantoympäristöön ja työntekijöiden työskentelyyn. Tutustumisen aikana havaittiin ensimmäiset kehityskohteet ja pohjustettiin haastattelututkimusta, joka oli tutkimusmenetelmistä tärkein. Haastattelut suoritettiin työntekijöiden töiden ohessa, jolloin haastattelutilanteista saatiin kiusallisuus pois. Jo tässä vaiheessa käytettiin kirjallisuutta apuna tuotantoprosessin ongelmien tunnistamisessa.
Tuotantoprosessista löytyi kehitettävää todella paljon, eikä kaikkiin kehityskohteisiin ollut aikaa paneutua. Siksi kohteiden joukosta rajattiin pois vähemmän tärkeät, ja loput yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joihin lähdettiin luomaan kehityssuunnitelmia. Kokonaisuuksiksi valikoituivat: valmistus ja hankinta, layout, tuotantoprosessin seuranta, tuotannon sisäinen kommunikaatio sekä tuotetietojen ylläpito ja tuotemuutokset. Näiden sisällöistä erityisesti tuotannonohjausta, hankintojen hallintaa sekä tuotantoprosessin laadun- ja tehokkuudenmittausta yritettiin parantaa ja materiaalivirtoja lyhentää.
Valmistukseen liittyvät kehitysideat helpottaisivat tuotannonohjausta systematisoimalla toimia, lisäämällä digitaalisuutta sekä jakamalla vastuut uudelleen. Esimerkiksi sarjatuotannon saavuttamiseksi ehdotettiin ulkoistamisen lisäämistä sekä kunnollisen aikatauluohjelman käyttöönottoa. Hankintoihin ehdotettiin organisointia ja hankintojen keskittämistä ainoastaan hankintapäällikölle sekä mahdollisesti uudelle hankintahenkilölle osien varastomäärien ja toimittajien laadun hallitsemiseksi. Layoutille tehtiin suunnitelma uusia tuotteita ja tuotantomäärien kasvua varten. Tuotantoprosessin mittaukset ovat jääneet yrityksessä hieman taka-alalle, joten niiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen annettiin myös ehdotuksia. Lisäksi kehitysehdotuksia järkevää kommunikointia ja tuotetietojen käyttämistä koskien saatiin aikaan. Ideoiden luomisvaiheessa kirjallisuudesta tuli tärkeä työväline.
Tutkimuksen jälkeen todettiin, että koko kehityssuunnitelma on toteutettavissa ilman suuria hidasteita tuotantoon, ja tästä syystä suunnitelman toteuttamisvaiheen voi käynnistää mistä kehitysehdotuksesta tahansa. Järkevintä se on kuitenkin aloittaa käytäntöjen muuttamisesta ja valmistuksen standardoinnista. Layoutmuutoksen tekeminen kannattaa ajoittaa hiljaisempaan tuotantotilanteeseen. Tuotantoprosessin mittauksen suunnittelu ja aloittaminen on oma prosessinsa ja vaatii hieman lisää tutkimusta.