Tuotekustannuslaskennan kehittäminen teollisissa nostimissa
Mäkinen, Tero (2017)
Mäkinen, Tero
2017
Tuotantotalous
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201704201307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201704201307
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee kustannuslaskennan kehittämistä teollisissa nostimissa kolmesta eri näkökulmasta (kustannuslaskentajärjestelmä, tuotekustannuslaskenta, päätöksenteko). Työn tavoite oli löytää yrityksessä kustannuslaskennan kehityskohteita, priorisoida näitä ja laatia toimenpidesuosituksia. Tieteellisesti työn tavoitteeksi tuli selvittää, miten kustannuslaskennan kehityskohteita voidaan tunnistaa ja priorisoida yrityksessä. Kirjallisuudessa on käsitelty tiedon käytettävyyttä, tiedon saamisen kustannuksia ja sitä, että hyötyjen tulisi kattaa kustannukset, mutta selkeätä mallia kustannuslaskennan kehityskohteiden tunnistamiseen ja etenkään priorisointiin ei ole.
Työssä tutkittiin Konecranes Oyj:n Hämeenlinnan tuotantoyksikön kustannuslaskennan nykytilaa yllä mainituista näkökulmista. Työn aikana tehtiin jo parannuksia ja kehityksiä sekä kustannuslaskentajärjestelmään että tuotekustannuslaskentaan. Muun muassa kustannuslaskentajärjestelmän parametrit sekä kohdistamiset uudistettiin ja luotiin uusi tuotekustannuslaskentamalli. Osana työtä toteutettiin laaja haastattelukierros ja kustannuslaskentajärjestelmän nykytila käytiin läpi. Tutkimus toteutettiinkin interventionistisena tutkimuksena työn suorittajan kohdeorganisaatiossa työskennellessä.
Työn tuloksena löydettiin hyväksi tunnistettu systemaattinen tapa tunnistaa ja priorisoida kustannuslaskennan kehityskohteita. Tätä menettelyä voidaan soveltaa laajemminkin muille toimialoille ja muihin yrityksiin. Priorisointi huomioi sekä toteutettavuuden että kehityksen hyödynnettävyyden. Lisäksi kustannusvaikutus huomioidaan, mikäli mahdollista. Erityisesti priorisointitapa ja taulukointi luovat uutuusarvoa verrattuna olemassa olevaan kirjallisuuteen. Siinä yhdistetään eri elementtejä kirjallisuudesta yhdeksi priorisoinnin kokonaisuudeksi. Huomattiinkin, että toteuttamisen kustannuksen ja hyödynnettävyyden vertaaminen vaikuttaa merkittävästi siihen, mihin kehityskohteisiin kannattaa keskittyä. Lisäksi tietyn tarkkuustason jälkeen voi olla kannattavampaa keskittyä enemmän tiedon käytettävyyteen. Tämä riippuu kuitenkin kontekstista.
Yrityksen kannalta tuloksena saatiin selkeä suosituslista eniten arvoa kustannuksiin nähden tuottavista toimenpiteistä ja ohjeita toimenpiteiden toteuttamiseen. Suositeltuja toimenpiteitä olivat: 1) kustannuslaskentajärjestelmän moninaisuuden lisääminen, 2) kustannuslaskentajärjestelmän elementtien laskennan automatisointi ja kehittäminen, 3) kustannustietoisuuden lisäys koko organisaatiossa, 4) välillisten kustannusten tarkempi tarkastelu, 5) tuotekustannuslaskentamallin käytettävyyden parantaminen ja automatisoiminen, 6) kustannuslaskennan harmonisointi organisaatiossa globaalisti, 7) tuntikustannuksen sisällön muuttaminen ja 8) myynnin tukeminen jälkilaskelmilla.
Työssä tutkittiin Konecranes Oyj:n Hämeenlinnan tuotantoyksikön kustannuslaskennan nykytilaa yllä mainituista näkökulmista. Työn aikana tehtiin jo parannuksia ja kehityksiä sekä kustannuslaskentajärjestelmään että tuotekustannuslaskentaan. Muun muassa kustannuslaskentajärjestelmän parametrit sekä kohdistamiset uudistettiin ja luotiin uusi tuotekustannuslaskentamalli. Osana työtä toteutettiin laaja haastattelukierros ja kustannuslaskentajärjestelmän nykytila käytiin läpi. Tutkimus toteutettiinkin interventionistisena tutkimuksena työn suorittajan kohdeorganisaatiossa työskennellessä.
Työn tuloksena löydettiin hyväksi tunnistettu systemaattinen tapa tunnistaa ja priorisoida kustannuslaskennan kehityskohteita. Tätä menettelyä voidaan soveltaa laajemminkin muille toimialoille ja muihin yrityksiin. Priorisointi huomioi sekä toteutettavuuden että kehityksen hyödynnettävyyden. Lisäksi kustannusvaikutus huomioidaan, mikäli mahdollista. Erityisesti priorisointitapa ja taulukointi luovat uutuusarvoa verrattuna olemassa olevaan kirjallisuuteen. Siinä yhdistetään eri elementtejä kirjallisuudesta yhdeksi priorisoinnin kokonaisuudeksi. Huomattiinkin, että toteuttamisen kustannuksen ja hyödynnettävyyden vertaaminen vaikuttaa merkittävästi siihen, mihin kehityskohteisiin kannattaa keskittyä. Lisäksi tietyn tarkkuustason jälkeen voi olla kannattavampaa keskittyä enemmän tiedon käytettävyyteen. Tämä riippuu kuitenkin kontekstista.
Yrityksen kannalta tuloksena saatiin selkeä suosituslista eniten arvoa kustannuksiin nähden tuottavista toimenpiteistä ja ohjeita toimenpiteiden toteuttamiseen. Suositeltuja toimenpiteitä olivat: 1) kustannuslaskentajärjestelmän moninaisuuden lisääminen, 2) kustannuslaskentajärjestelmän elementtien laskennan automatisointi ja kehittäminen, 3) kustannustietoisuuden lisäys koko organisaatiossa, 4) välillisten kustannusten tarkempi tarkastelu, 5) tuotekustannuslaskentamallin käytettävyyden parantaminen ja automatisoiminen, 6) kustannuslaskennan harmonisointi organisaatiossa globaalisti, 7) tuntikustannuksen sisällön muuttaminen ja 8) myynnin tukeminen jälkilaskelmilla.