Sähköautojen latauspalvelut ja latausliiketoiminta
Markkula, Joni Juhani (2013)
Markkula, Joni Juhani
2013
Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201302141066
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201302141066
Tiivistelmä
Sähköautojen tulemista on ennustettu useaan kertaan, mutta vielä odotukset eivät ole toteutuneet. 2010-luku tarjoaa sähköautoille uuden mahdollisuuden. Tekniikka on kehittynyt, hinnat ovat laskeneet ja energiakysymykset ovat jatkuva keskustelunaihe. Sähköauto käyttää energiaa tehokkaasti, ei aiheuta paikallisia päästöjä, mahdollistaa uusiutuvan energian hyödyntämisen ja lisäksi sähkömoottori on teknisesti erittäin edistyksellinen.
Sähköautojen yleistymistä hidastavat ensisijaisesti kolme asiaa: autojen korkea hinta, lyhyt toimintasäde ja latausjärjestelmän puute. Latausjärjestelmän rakentamista jarruttaa pieni asiakasmäärä, joka tekee toiminnasta lyhyellä tähtäimellä kannattamatonta. Sähköautojen latauksesta puuttuvat vakiintuneet tuotteet ja toimintatavat. Se lisää toimijoiden riskiä teknologian valinnan suhteen.
Latausjärjestelmän syntymiselle ei ole ylivoimaisia teknisiä esteitä ja myös kustannukset ovat maltilliset, kun järjestelmä rakennetaan harkiten. Sekä energiamäärät että tarvittavat tehot on mahdollista toteuttaa pitkälti olemassa olevia sähköverkkoja hyödyntäen, erikoistapauksissa paikallisia energiavarastoja hyödyntäen. Latausliiketoiminta kaipaa enemmän strategisia innovaatioita ja liiketoimintamallien kehittämistä, kuin teknisiä ratkaisuja.
Tässä työssä on hahmoteltu sähköautojen latausliiketoiminnan palvelumalleja, liiketoimintamalleja ja arvoketjua. Tarjolla on esimerkkejä, joita yritykset voivat hyödyntää pohtiessaan omia mahdollisuuksiaan latausliiketoiminnassa. Esimerkkien tueksi on tuotettu laskelmia, joista saadaan konkreettinen käsitys siitä, mitä kustannuksia sähköautojen latausaseman rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyy. Oleellista on huomata, että latausliiketoiminnan kannattavuus ei ole niinkään riippuvainen sähköautojen yleisestä määrästä Suomessa tai latausaseman perustamiskustannuksista, vaan enemmän yksittäiseen asemaan liittyvistä lataustapahtumista. Sähköautoa ja sen latausta tulee tarkastella eri tavoin kuin polttomoottoriautoa, eikä sovittaa vanhaan malliin. Suurin ero on sähköauton jatkuva tarve ”tankata” ja asiakkaiden viipyminen latauspisteillä aikaisempaa pidempään. Molemmat ominaisuudet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Olemassa olevat yritykset eivät ole toistaiseksi kokeneet sähköautojen lataamista niin lupaavaksi liiketoiminnaksi, että olisivat valmiita investointeihin, vaikka aihe kiinnostaakin. Resurssien yhdistäminen on yksi ratkaisumahdollisuus. Dominoivat mallit ovat vielä syntymättä ja markkinoilla on tilaa uusille ratkaisuille ja uusille yrityksille.
Sähköautojen yleistymistä hidastavat ensisijaisesti kolme asiaa: autojen korkea hinta, lyhyt toimintasäde ja latausjärjestelmän puute. Latausjärjestelmän rakentamista jarruttaa pieni asiakasmäärä, joka tekee toiminnasta lyhyellä tähtäimellä kannattamatonta. Sähköautojen latauksesta puuttuvat vakiintuneet tuotteet ja toimintatavat. Se lisää toimijoiden riskiä teknologian valinnan suhteen.
Latausjärjestelmän syntymiselle ei ole ylivoimaisia teknisiä esteitä ja myös kustannukset ovat maltilliset, kun järjestelmä rakennetaan harkiten. Sekä energiamäärät että tarvittavat tehot on mahdollista toteuttaa pitkälti olemassa olevia sähköverkkoja hyödyntäen, erikoistapauksissa paikallisia energiavarastoja hyödyntäen. Latausliiketoiminta kaipaa enemmän strategisia innovaatioita ja liiketoimintamallien kehittämistä, kuin teknisiä ratkaisuja.
Tässä työssä on hahmoteltu sähköautojen latausliiketoiminnan palvelumalleja, liiketoimintamalleja ja arvoketjua. Tarjolla on esimerkkejä, joita yritykset voivat hyödyntää pohtiessaan omia mahdollisuuksiaan latausliiketoiminnassa. Esimerkkien tueksi on tuotettu laskelmia, joista saadaan konkreettinen käsitys siitä, mitä kustannuksia sähköautojen latausaseman rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyy. Oleellista on huomata, että latausliiketoiminnan kannattavuus ei ole niinkään riippuvainen sähköautojen yleisestä määrästä Suomessa tai latausaseman perustamiskustannuksista, vaan enemmän yksittäiseen asemaan liittyvistä lataustapahtumista. Sähköautoa ja sen latausta tulee tarkastella eri tavoin kuin polttomoottoriautoa, eikä sovittaa vanhaan malliin. Suurin ero on sähköauton jatkuva tarve ”tankata” ja asiakkaiden viipyminen latauspisteillä aikaisempaa pidempään. Molemmat ominaisuudet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Olemassa olevat yritykset eivät ole toistaiseksi kokeneet sähköautojen lataamista niin lupaavaksi liiketoiminnaksi, että olisivat valmiita investointeihin, vaikka aihe kiinnostaakin. Resurssien yhdistäminen on yksi ratkaisumahdollisuus. Dominoivat mallit ovat vielä syntymättä ja markkinoilla on tilaa uusille ratkaisuille ja uusille yrityksille.