Korjaustoimien vaikutukset lähiökerrostalon todelliseen energiankulutukseen
Uotila, Ulrika (2012)
Uotila, Ulrika
2012
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-08-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201208301259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201208301259
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri korjaustoimenpiteiden vaikutusta kerrostalon energiankulutukseen sekä korjausten taloudellista kannattavuutta. Tutkimusaineistona oli yli 700 kerrostalon vuosittaiset lämmön-, veden- ja sähkönkulutustiedot. Lisäksi 119 korjatusta kerrostalokohteesta saatiin korjauskustannukset energiankulutustietojen lisäksi. Työssä myös mallinnettiin IDA-ICE –ohjelmalla kaksi erityyppistä olemassa olevaa asuinkerrostaloa ja tutkittiin eri korjaustoimenpiteiden vaikutusta energiankulutukseen.
Rakennusten lämpöenergiankulutuksissa on suuria eroja. Yleensä eniten lämpöenergiaa kuluttavat kerrostalot on rakennettu 1960 ja 1970 -luvuilla. Pohjois-Suomen kerrostalokannan lämpöenergiankulutus on ilmastosta johtuen noin 20 % suurempaa kuin Etelä-Suomen kerrostalojen kulutus. Asuinkerrostalot jaetaan energiankulutuksen perusteella eri energiatehokkuusluokkiin (ET-luokkiin). Suurin osa Suomen asuinkerrostaloista kuuluu D-luokkaan eli energiaa kuluu 141-180 kWh/a/brm2. Eri korjaustoimenpiteiden vaikutukset lämpöenergiankulutukseen vaihtelevat huomattavasti eri kohteiden välillä. Yleensä on kannattavinta korjata paljon energiaa kuluttavia rakennuksia eli kerrostaloja, jotka kuuluvat esimerkiksi E- tai F-energiatehokkuusluokkiin.
Yksittäisillä korjaustoimenpiteillä on yleensä mahdollista saavuttaa enintään 10 prosentin säästö kerrostalon lämpöenergiankulutuksessa. Vain lämmöntalteenottoon siirryttäessä voidaan saavuttaa suurempia säästöjä. Yleensä korjauksia suoritetaan rakenteen vaurioitumisen vuoksi, pelkästään energiansäästön takia ei korjauksia kannata toteuttaa.
Merkittävimmin lämpöenergiankulutusta kerrostaloissa voidaan vähentää lämpötilan säädöllä asunnoissa. Monissa kerrostaloissa huonelämpötilat ovat turhan korkeita ja säädöllä voidaankin lämpöenergiankulutusta vähentää jopa 15 %. Toimenpide on myös hyvin edullinen toteuttaa. Muita kannattavimpia melko edullisia toimenpiteitä ovat lämmönsiirtimen sekä patteri- ja linjasäätöventtiilien uusiminen. Julkisivun lisälämmöneristämisellä on mahdollista saavuttaa 10 % lämpöenergiansäästö. Ikkunoiden uusiminen tai etuikkunoiden asennus voi myös parhaimmillaan tuoda 10 % säästön lämpöenergiankulutukseen. Parvekelasituksella on mahdollista saavuttaa 5-10 % säästö.
Rakennusten lämpöenergiankulutuksissa on suuria eroja. Yleensä eniten lämpöenergiaa kuluttavat kerrostalot on rakennettu 1960 ja 1970 -luvuilla. Pohjois-Suomen kerrostalokannan lämpöenergiankulutus on ilmastosta johtuen noin 20 % suurempaa kuin Etelä-Suomen kerrostalojen kulutus. Asuinkerrostalot jaetaan energiankulutuksen perusteella eri energiatehokkuusluokkiin (ET-luokkiin). Suurin osa Suomen asuinkerrostaloista kuuluu D-luokkaan eli energiaa kuluu 141-180 kWh/a/brm2. Eri korjaustoimenpiteiden vaikutukset lämpöenergiankulutukseen vaihtelevat huomattavasti eri kohteiden välillä. Yleensä on kannattavinta korjata paljon energiaa kuluttavia rakennuksia eli kerrostaloja, jotka kuuluvat esimerkiksi E- tai F-energiatehokkuusluokkiin.
Yksittäisillä korjaustoimenpiteillä on yleensä mahdollista saavuttaa enintään 10 prosentin säästö kerrostalon lämpöenergiankulutuksessa. Vain lämmöntalteenottoon siirryttäessä voidaan saavuttaa suurempia säästöjä. Yleensä korjauksia suoritetaan rakenteen vaurioitumisen vuoksi, pelkästään energiansäästön takia ei korjauksia kannata toteuttaa.
Merkittävimmin lämpöenergiankulutusta kerrostaloissa voidaan vähentää lämpötilan säädöllä asunnoissa. Monissa kerrostaloissa huonelämpötilat ovat turhan korkeita ja säädöllä voidaankin lämpöenergiankulutusta vähentää jopa 15 %. Toimenpide on myös hyvin edullinen toteuttaa. Muita kannattavimpia melko edullisia toimenpiteitä ovat lämmönsiirtimen sekä patteri- ja linjasäätöventtiilien uusiminen. Julkisivun lisälämmöneristämisellä on mahdollista saavuttaa 10 % lämpöenergiansäästö. Ikkunoiden uusiminen tai etuikkunoiden asennus voi myös parhaimmillaan tuoda 10 % säästön lämpöenergiankulutukseen. Parvekelasituksella on mahdollista saavuttaa 5-10 % säästö.