Liito-oravan (Pteromys volans) esiintyminen ja suojelu Suomessa
Heikkinen, Saara (2023-05-26)
Heikkinen, Saara
S. Heikkinen
26.05.2023
© 2023 Saara Heikkinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305262015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305262015
Tiivistelmä
Eliölajien uhanalaisuus on keskeinen puheenaihe maailmanlaajuisesti. Uhanalaisilla lajeilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuudessa, jonka suojelu nähdään merkittävänä tavoitteena. Liito-orava (Pteromys volans) on uhanalaistumisensa myötä herättänyt kiinnostusta suomalaisessa luonnonsuojelussa ja maankäytön suunnittelussa. Sen suojeluun liittyvät määräykset ja lainsäädäntö ovat aiheuttaneet konflikteja erityisesti metsänhoidossa.
Kasvava kiinnostus liito-oravaa kohtaan ja ristiriidat sen suojelun ja maankäytön välillä ovat johtaneet lukuisiin lajiin kohdistuviin tutkimuksiin. Tämän tutkielman tavoitteena oli käydä läpi tutkittua tietoa liito-oravasta, erityisesti sen esiintymiseen ja suojeluun liittyen. Esiintymisestä haluttiin selvittää sitä rajoittavat ja tukevat tekijät. Huomattiin, että vanha kuusivaltainen metsä, lehtipuut ja pellot vaikuttavat positiivisesti liito-oravan esiintymiseen. Myös metsärakenteen yhteneväisyys tukee lajin esiintymistä. Havaittiin, että avoimet alueet ja mäntyvaltaiset metsät ovat tärkeimpiä esiintymistä rajoittavia tekijöitä. Liito-oravan sijoittumista määrittää läpikäydyn kirjallisuuden mukaan pitkälti pesäkolojen ja ravinnon saatavuus.
Tutkielmassa selvitettiin, miten liito-oravaa suojellaan Suomessa. Sen suojelua säätelee erilaiset määräykset ja lainsäädäntö. Suojelua varten on annettu lukuisia ohjeita metsänhoitoon ja maankäyttöön liittyen, joiden avulla liito-oravan elintilaa pyritään säilyttämään. Lähdekirjallisuudessa painottui yhteistyön suuri rooli lajin suojelussa. Lisäksi esiin nousi suojelun tehottomuuteen kohdistuva kritiikki. Tehottomuudelle vastauksena on määritelty erilaisia kehityskohtia liito-oravan suojelussa. Yleisesti aiheen tutkimuksesta välittyi toiveikkuus liito-oravan suojelun kehittämistä ja tulevaisuutta kohtaan.
Kasvava kiinnostus liito-oravaa kohtaan ja ristiriidat sen suojelun ja maankäytön välillä ovat johtaneet lukuisiin lajiin kohdistuviin tutkimuksiin. Tämän tutkielman tavoitteena oli käydä läpi tutkittua tietoa liito-oravasta, erityisesti sen esiintymiseen ja suojeluun liittyen. Esiintymisestä haluttiin selvittää sitä rajoittavat ja tukevat tekijät. Huomattiin, että vanha kuusivaltainen metsä, lehtipuut ja pellot vaikuttavat positiivisesti liito-oravan esiintymiseen. Myös metsärakenteen yhteneväisyys tukee lajin esiintymistä. Havaittiin, että avoimet alueet ja mäntyvaltaiset metsät ovat tärkeimpiä esiintymistä rajoittavia tekijöitä. Liito-oravan sijoittumista määrittää läpikäydyn kirjallisuuden mukaan pitkälti pesäkolojen ja ravinnon saatavuus.
Tutkielmassa selvitettiin, miten liito-oravaa suojellaan Suomessa. Sen suojelua säätelee erilaiset määräykset ja lainsäädäntö. Suojelua varten on annettu lukuisia ohjeita metsänhoitoon ja maankäyttöön liittyen, joiden avulla liito-oravan elintilaa pyritään säilyttämään. Lähdekirjallisuudessa painottui yhteistyön suuri rooli lajin suojelussa. Lisäksi esiin nousi suojelun tehottomuuteen kohdistuva kritiikki. Tehottomuudelle vastauksena on määritelty erilaisia kehityskohtia liito-oravan suojelussa. Yleisesti aiheen tutkimuksesta välittyi toiveikkuus liito-oravan suojelun kehittämistä ja tulevaisuutta kohtaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32026]