”Mitä ei jaeta yhdessä, jää jonkun toisen kannettavaksi” : sota-ajan traumojen ylisukupolvinen siirtyminen
Anetjärvi-Karvonen, Riina (2023-04-28)
Anetjärvi-Karvonen, Riina
R. Anetjärvi-Karvonen
28.04.2023
© 2023 Riina Anetjärvi-Karvonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304281478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304281478
Tiivistelmä
Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee traumojen siirtymistä ylisukupolvisesti seuraavalle sukupolvelle. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää tarkemmin erityisesti sitä, mitkä tekijät vaikuttavat ja johtavat siihen, että sodan aikana syntynyt trauma siirtyy yli sukupolven seuraavalle sukupolvelle. Tutkielmassa ilmiötä tarkastellaan muun muassa kasvatuksen ja kiintymyssuhteiden myötä, ja tarkastelu keskitetään Suomessa käytyjen sotien aikaan, vuosille 1939–1944. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä myös siinä mielessä, että Euroopassa on tällä hetkellä meneillään sota Venäjän ja Ukrainan välillä, ja sodan kauhut tulevat jälleen hyvin lähelle eurooppalaista kansaa.
Tutkielman menetelmäksi on valikoitunut narratiivinen kirjallisuuskatsaus, sillä se antaa mahdollisuuden käsiteltävän aiheen kehityskulun ja historian kuvailemiseen. Tutkielman aineistona on käytetty niin suomalaisia kuin kansainvälisiä, vertaisarvioituja julkaisuja. Lähdeaineistoja on yhteensä 28 kappaletta, joista 7 on englanninkielisiä ja 21 suomenkielisiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ylisukupolvisten traumojen siirtymä voi tapahtua monen eri mekanismin välityksellä. Trauma voi siirtyä sukupolvelta seuraavalle esimerkiksi kiintymyssuhteiden välityksellä tai neurologisesti. Trauma voi myös siirtyä esimerkiksi vanhemmalta tämän lapselle, vaikka lapsi ei olisi vielä edes syntynyt vanhemman traumatisoitumisen tapahtuessa. Tutkimuksesta käy selkeästi ilmi myös se, että lapsuuden kiintymyssuhteilla sekä lapsen ja vanhemman välisellä vuorovaikutussuhteella on vahva vaikutus trauman ylisukupolviseen siirtymään.
Tutkielman menetelmäksi on valikoitunut narratiivinen kirjallisuuskatsaus, sillä se antaa mahdollisuuden käsiteltävän aiheen kehityskulun ja historian kuvailemiseen. Tutkielman aineistona on käytetty niin suomalaisia kuin kansainvälisiä, vertaisarvioituja julkaisuja. Lähdeaineistoja on yhteensä 28 kappaletta, joista 7 on englanninkielisiä ja 21 suomenkielisiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ylisukupolvisten traumojen siirtymä voi tapahtua monen eri mekanismin välityksellä. Trauma voi siirtyä sukupolvelta seuraavalle esimerkiksi kiintymyssuhteiden välityksellä tai neurologisesti. Trauma voi myös siirtyä esimerkiksi vanhemmalta tämän lapselle, vaikka lapsi ei olisi vielä edes syntynyt vanhemman traumatisoitumisen tapahtuessa. Tutkimuksesta käy selkeästi ilmi myös se, että lapsuuden kiintymyssuhteilla sekä lapsen ja vanhemman välisellä vuorovaikutussuhteella on vahva vaikutus trauman ylisukupolviseen siirtymään.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]