Hypernatremian esiintyvyys ja sille altistavat tekijät akuutisti sairailla lapsipotilailla
Anttila, Silja (2022-12-23)
Anttila, Silja
S. Anttila
23.12.2022
© 2022 Silja Anttila. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202212233882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202212233882
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin hypernatremian esiintyvyyttä ja sille altistavia tekijöitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin akuutisti sairailla lapsipotilailla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hypernatremian väestöpohjainen ilmaantuvuus, ilmaantumisaika ja hypernatremialle altistavat riskitekijät.
Tutkimusainestoon kuuluvat kaikki 6.9.2007–6.9.2017 Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja lasten päivystyspoliklinikalla hoidetut alle 16-vuotiaat lapsipotilaat (n=46 518). Aineistosta poimittiin hakukriteerien mukaan lapsipotilaat (n=92), joilla esiintyi hoitojakson aikana hypernatremia (natrium≥150mmol/l) ja näille potilaille iän mukaan kaltaistetut verrokkipotilaat (n=181), joilla ei esiintynyt hoitojakson aikana hypernatremiaa (natrium<145mmol/l). Tutkimuspotilaiden sairaskertomukset käytiin johdonmukaisesti läpi, ja niistä kerättiin tiedot SPSS-syöttöpohjaan.
Hypernatremia todettiin 0,2% lasten päivystyspoliklinikan potilaista. Lapsilla, joilla esiintyi hypernatremia hoitojakson aikana, yleisimmät hoidon syy -diagnoosit olivat gastroenteriitti (29%), virusinfektio (16%) ja neurologinen sairaus (16%) (taulukko 1). Hypernatremialle altistavia riskitekijöitä olivat olemassa olevat perussairaudet, kehitysvammaisuus, PEG-ruokintaletku, käytössä oleva säännöllinen lääkitys ja leikkaushoidon tarve (taulukko 2). Päätetapahtumista hypernatremiaan olivat yhteydessä sairaalahoidon tarve, tehohoidon tarve, neurologinen oire hoitojakson aikana ja kuolema hoitojakson aikana (taulukko 3). Hypernatremia oli kehittynyt 50% tapauksista ennen sairaalahoitoa, ja 50% hypernatremia ilmaantui sairaala-hoidon aikana (kuva 1).
Tutkimuksemme perusteella erityisesti lapset ja nuoret, joilla on perussairauksia, jotka vaikuttavat veden juomiseen, hyötyvät todennäköisesti äkillisesti sairaana ollessaan elekt-rolyyttien seurannasta sairaalahoidon aikana.
Tutkimusainestoon kuuluvat kaikki 6.9.2007–6.9.2017 Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja lasten päivystyspoliklinikalla hoidetut alle 16-vuotiaat lapsipotilaat (n=46 518). Aineistosta poimittiin hakukriteerien mukaan lapsipotilaat (n=92), joilla esiintyi hoitojakson aikana hypernatremia (natrium≥150mmol/l) ja näille potilaille iän mukaan kaltaistetut verrokkipotilaat (n=181), joilla ei esiintynyt hoitojakson aikana hypernatremiaa (natrium<145mmol/l). Tutkimuspotilaiden sairaskertomukset käytiin johdonmukaisesti läpi, ja niistä kerättiin tiedot SPSS-syöttöpohjaan.
Hypernatremia todettiin 0,2% lasten päivystyspoliklinikan potilaista. Lapsilla, joilla esiintyi hypernatremia hoitojakson aikana, yleisimmät hoidon syy -diagnoosit olivat gastroenteriitti (29%), virusinfektio (16%) ja neurologinen sairaus (16%) (taulukko 1). Hypernatremialle altistavia riskitekijöitä olivat olemassa olevat perussairaudet, kehitysvammaisuus, PEG-ruokintaletku, käytössä oleva säännöllinen lääkitys ja leikkaushoidon tarve (taulukko 2). Päätetapahtumista hypernatremiaan olivat yhteydessä sairaalahoidon tarve, tehohoidon tarve, neurologinen oire hoitojakson aikana ja kuolema hoitojakson aikana (taulukko 3). Hypernatremia oli kehittynyt 50% tapauksista ennen sairaalahoitoa, ja 50% hypernatremia ilmaantui sairaala-hoidon aikana (kuva 1).
Tutkimuksemme perusteella erityisesti lapset ja nuoret, joilla on perussairauksia, jotka vaikuttavat veden juomiseen, hyötyvät todennäköisesti äkillisesti sairaana ollessaan elekt-rolyyttien seurannasta sairaalahoidon aikana.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32049]