Joukkoliikenne Rovaniemen yleiskaavaprosessissa
Pyhäjärvi, Ville (2022-07-17)
Pyhäjärvi, Ville
V. Pyhäjärvi
17.07.2022
© 2022 Ville Pyhäjärvi. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202207173257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202207173257
Tiivistelmä
Kestävä liikkuminen ja kestävien liikkumismuotojen edistäminen on osa nykymaailmaa ja täten osa myös nykyistä suunnittelukenttää maankäytön ja liikenteen osalta. Pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan joukkoliikenteen suunnittelua ja sen edellytyksiä sekä vaatimuksia, ja pyritään sitomaan nämä maantieteellisen teorian kautta maankäytön ja liikenteen suunnittelun kontekstiin.
Tutkielman aihepiiriä lähestytään kansainvälisen ja kansallisen teoreettisen sekä ohjeellisen kirjallisuuden kautta. Tämän jälkeen aihetta tutkitaan empiirisesti Rovaniemen kaupungin yleiskaavan päivityksen kontekstissa ja mukaan otetaan Rovaniemen kaupunkiin sidonnaiset paikkatietotarkastelut, joista osa on jo olemassa olevia ja laajaltikin käytettyjä, mutta tutkielmassa on pyritty tuomaan myös uusia tarkastelutapoja esille maankäytön ja liikenteen suunnittelua varten. Aineistoina paikkatietotarkasteluissa on käytetty muun muassa Maanmittauslaitoksen rakennustietokantaa, Digiroad-aineistoa, OpenStreetMapin tieverkkoa,Tilastokeskuksen väestötietoruutuja sekä Rovaniemen kaupungin joukkoliikenteen GTFS-dataa. Uusia tarkasteluita pyrittiin luomaan eritoten yleiskaavoitusta ajatellen vertailemalla eri asuinalueiden rakennuskantaa, läpi kulkevaa joukkoliikennelinjastoa sekä väestötietoja toisiinsa. Täten yleiskaavoittajalle annetaan parempaa lähtötietoa siitä, millaisilla alueilla on edellytyksiä paremmalle joukkoliikenteelle, tai miten sellaisia edellytyksiä voidaan luoda, tai mistä syistä niitä ei voida luoda. Toisena tarkastelumuotona tähän lisättiin vielä vertailut siitä, millaisille alueille menestyvät joukkoliikenteen pysäkit sijoittuvat tietyillä asuinalueilla.
Keskeisimpinä tuloksina tutkielmassa nousi esille väestöntiheyden merkitys joukkoliikenteen suunnittelussa, ja ylipäätään kaupungin joukkoliikenteen mahdollistamisessa. Tähän vaikuttaa olennaisesti tutkielmassa käsitelty rakennuskanta, yhdyskuntarakenne ja sen eheyttäminen täydennysrakentamisella. Tulosten perusteella voidaan todeta se, että nykytilanteessa joukkoliikenteen pääedellytyksiä on tarpeeksi tiheä väestörakenne, sen ympärille rakentuva yhdyskuntarakenne ja väestön asenteet kestävää liikkumista kohtaan. Näihin tavoitetiloihin pyritään vaikuttamaan esimerkiksi näillä uusilla esille tuomillani menetelmillä yleiskaavoituksen piirissä. Esille tuodut mittarit luotiin tukemaan yleiskaavan päivitystyötä Rovaniemellä. Verrokkikaupungin avulla pyrittiin tuomaan esille työssä sovellettujen tarkastelutapojen sovellettavuus joukkoliikenteen suunnittelussa Suomessa.
Tutkielman aihepiiriä lähestytään kansainvälisen ja kansallisen teoreettisen sekä ohjeellisen kirjallisuuden kautta. Tämän jälkeen aihetta tutkitaan empiirisesti Rovaniemen kaupungin yleiskaavan päivityksen kontekstissa ja mukaan otetaan Rovaniemen kaupunkiin sidonnaiset paikkatietotarkastelut, joista osa on jo olemassa olevia ja laajaltikin käytettyjä, mutta tutkielmassa on pyritty tuomaan myös uusia tarkastelutapoja esille maankäytön ja liikenteen suunnittelua varten. Aineistoina paikkatietotarkasteluissa on käytetty muun muassa Maanmittauslaitoksen rakennustietokantaa, Digiroad-aineistoa, OpenStreetMapin tieverkkoa,Tilastokeskuksen väestötietoruutuja sekä Rovaniemen kaupungin joukkoliikenteen GTFS-dataa. Uusia tarkasteluita pyrittiin luomaan eritoten yleiskaavoitusta ajatellen vertailemalla eri asuinalueiden rakennuskantaa, läpi kulkevaa joukkoliikennelinjastoa sekä väestötietoja toisiinsa. Täten yleiskaavoittajalle annetaan parempaa lähtötietoa siitä, millaisilla alueilla on edellytyksiä paremmalle joukkoliikenteelle, tai miten sellaisia edellytyksiä voidaan luoda, tai mistä syistä niitä ei voida luoda. Toisena tarkastelumuotona tähän lisättiin vielä vertailut siitä, millaisille alueille menestyvät joukkoliikenteen pysäkit sijoittuvat tietyillä asuinalueilla.
Keskeisimpinä tuloksina tutkielmassa nousi esille väestöntiheyden merkitys joukkoliikenteen suunnittelussa, ja ylipäätään kaupungin joukkoliikenteen mahdollistamisessa. Tähän vaikuttaa olennaisesti tutkielmassa käsitelty rakennuskanta, yhdyskuntarakenne ja sen eheyttäminen täydennysrakentamisella. Tulosten perusteella voidaan todeta se, että nykytilanteessa joukkoliikenteen pääedellytyksiä on tarpeeksi tiheä väestörakenne, sen ympärille rakentuva yhdyskuntarakenne ja väestön asenteet kestävää liikkumista kohtaan. Näihin tavoitetiloihin pyritään vaikuttamaan esimerkiksi näillä uusilla esille tuomillani menetelmillä yleiskaavoituksen piirissä. Esille tuodut mittarit luotiin tukemaan yleiskaavan päivitystyötä Rovaniemellä. Verrokkikaupungin avulla pyrittiin tuomaan esille työssä sovellettujen tarkastelutapojen sovellettavuus joukkoliikenteen suunnittelussa Suomessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32049]