Hans Christian Andersenin satumaailmojen valtasuhdediskurssit
Köykkä, Heidi (2022-06-13)
Köykkä, Heidi
H. Köykkä
13.06.2022
© 2022 Heidi Köykkä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206132738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206132738
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Hans Christian Andersenin satumaailmoissa aktivoituvia valtasuhdediskursseja. Aineistonani ovat sadut Pieni merenneito, Ruma ankanpoikanen ja Pieni tulitikkutyttö.
Tutkimus on toteutettu kriittistä diskurssianalyysiä käyttäen. Tutkimuskysymyksenäni on selvittää, millaisia valtasuhdediskursseja satujen suomennoksissa aktivoituu. Tarkastelun kohteena on se, miten eri tilanteissa käytetyt kielivalinnat muovaavat satuhahmojen sosiaalista todellisuutta, valtasuhteita ja identiteettiä. Lisäksi tarkastelen sitä, onko ajalla käsitteenä merkitystä aktivoituvien diskurssien kannalta.
Kieliopillinen osa tutkimuksessani ovat verbit ja niiden ympärille muodostuvien rakenteiden tarkastelu. Otan huomioon myös verbejä vahvistavia muita sanoja, mikäli ne vaikuttavat verbeihin ja niiden kautta diskurssien aktivointiin. Tutkimuksessani käy ilmi, että osa verbeistä toimii yksinään, osa tarvitsee rinnalleen muita sanoja, kuten adjektiiveja, vahvistamaan merkitystään. Lisäksi muilla kieliopillisilla elementeillä, kuten esimerkiksi päätteillä, on suuri vaikutus verbeihin ja sitä kautta diskurssien aktivointiin.
Saduissa valtasuhdediskursseja aktivoituu yhteensä yhdeksän kappaletta. Aikadiskurssi aktivoituu kaikissa kolmessa sadussa eri muodoissa. Pienessä merenneidossa valta näkyy esimerkiksi hahmojen iässä, jossa vanhimmalla hahmolla on iän tuomaa viisautta ja valtaa. Ajan valta näkyy myös siinä, joutuvatko hahmot odottamaan pitkään vai tekemään nopeita ratkaisuja. Rumassa ankanpoikasessa puolestaan aikadiskurssi aktivoituu vuodenaikojen muodossa ja ajan eri pituuksina. Aika vaikuttaa ankanpoikasen elämään vahvasti. Pienen tulitikkutytön aikadiskurssissa keskeistä ovat vuorokaudenajat, etenkin ilta ja aamu. Vuorokaudenajoilla on valtaa. Ne vaikuttavat ratkaisevasti tytön kohtaloon.
Pienessä merenneidossa aktivoituu lisäksi kauneusdiskurssi ja tunnetiladiskurssi. Kauneusdiskurssissa valtasuhteet näkyvät nimenomaan kauneuskäsitteessä, joka perustuu omaan näkemykseeni kauneudesta. Tunnetiladiskurssissa vaikuttavat merenneidon kokemat tunteet erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tunteilla on valtaa merenneidon valintoihin ja käyttäytymiseen.
Ruman ankanpoikasen diskursseja ovat aikadiskurssin lisäksi onnellisuusdiskurssi ja kielteinen minäkuva -diskurssi. Onnellisuusdiskurssissa onnen valta näkyy hahmojen omissa kokemuksissa, mutta tunne näyttäytyy myös vastakohtana toisten hahmojen kokemalle epäonnelle. Ruman ankanpoikasen onni näkyy sekä sen kokemuksissa että siinä, mitä se havaitsee ympäröivässä maailmassa. Kielteisessä minäkuva -diskurssissa tulevat esille arvot ja normit erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Muut hahmot kohtelevat poikasta huonosti, koska pitävät itseään korkeammassa arvossa. Ankanpoikasen identiteetti rakentuu toisten hahmojen mielipiteisiin.
Haavediskurssi ja surudiskurssi aktivoituvat aikadiskurssin lisäksi Pienessä tulitikkutytössä. Haavediskurssissa vaikuttaa tytön asema alimpaan sosiaaliluokkaan kuuluvana ja siinä, että tyttö pakenee todellisuutta luomaansa haavemaailmaan. Surudiskurssissa tulevat esiin arvot ja normit. Arvohierarkia vaikuttaa ihmisten asenteisiin tyttöä kohtaan, ja he katsovat tätä köyhänä alaspäin.
Tutkimustulokset osoittavat, että valtaa voi käyttää narratiivisesti useissa eri muodoissa. Vallankäyttö ei aina tapahdu suoraan, vaan se voi tapahtua esimerkiksi hahmojen mielessä ja saada heidät toimimaan tietyllä tavalla. Valta vaikuttaa niin identiteettiin kuin erilaisten sosiaalisten todellisuuksien rakentumiseen.
Tutkimus on toteutettu kriittistä diskurssianalyysiä käyttäen. Tutkimuskysymyksenäni on selvittää, millaisia valtasuhdediskursseja satujen suomennoksissa aktivoituu. Tarkastelun kohteena on se, miten eri tilanteissa käytetyt kielivalinnat muovaavat satuhahmojen sosiaalista todellisuutta, valtasuhteita ja identiteettiä. Lisäksi tarkastelen sitä, onko ajalla käsitteenä merkitystä aktivoituvien diskurssien kannalta.
Kieliopillinen osa tutkimuksessani ovat verbit ja niiden ympärille muodostuvien rakenteiden tarkastelu. Otan huomioon myös verbejä vahvistavia muita sanoja, mikäli ne vaikuttavat verbeihin ja niiden kautta diskurssien aktivointiin. Tutkimuksessani käy ilmi, että osa verbeistä toimii yksinään, osa tarvitsee rinnalleen muita sanoja, kuten adjektiiveja, vahvistamaan merkitystään. Lisäksi muilla kieliopillisilla elementeillä, kuten esimerkiksi päätteillä, on suuri vaikutus verbeihin ja sitä kautta diskurssien aktivointiin.
Saduissa valtasuhdediskursseja aktivoituu yhteensä yhdeksän kappaletta. Aikadiskurssi aktivoituu kaikissa kolmessa sadussa eri muodoissa. Pienessä merenneidossa valta näkyy esimerkiksi hahmojen iässä, jossa vanhimmalla hahmolla on iän tuomaa viisautta ja valtaa. Ajan valta näkyy myös siinä, joutuvatko hahmot odottamaan pitkään vai tekemään nopeita ratkaisuja. Rumassa ankanpoikasessa puolestaan aikadiskurssi aktivoituu vuodenaikojen muodossa ja ajan eri pituuksina. Aika vaikuttaa ankanpoikasen elämään vahvasti. Pienen tulitikkutytön aikadiskurssissa keskeistä ovat vuorokaudenajat, etenkin ilta ja aamu. Vuorokaudenajoilla on valtaa. Ne vaikuttavat ratkaisevasti tytön kohtaloon.
Pienessä merenneidossa aktivoituu lisäksi kauneusdiskurssi ja tunnetiladiskurssi. Kauneusdiskurssissa valtasuhteet näkyvät nimenomaan kauneuskäsitteessä, joka perustuu omaan näkemykseeni kauneudesta. Tunnetiladiskurssissa vaikuttavat merenneidon kokemat tunteet erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tunteilla on valtaa merenneidon valintoihin ja käyttäytymiseen.
Ruman ankanpoikasen diskursseja ovat aikadiskurssin lisäksi onnellisuusdiskurssi ja kielteinen minäkuva -diskurssi. Onnellisuusdiskurssissa onnen valta näkyy hahmojen omissa kokemuksissa, mutta tunne näyttäytyy myös vastakohtana toisten hahmojen kokemalle epäonnelle. Ruman ankanpoikasen onni näkyy sekä sen kokemuksissa että siinä, mitä se havaitsee ympäröivässä maailmassa. Kielteisessä minäkuva -diskurssissa tulevat esille arvot ja normit erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Muut hahmot kohtelevat poikasta huonosti, koska pitävät itseään korkeammassa arvossa. Ankanpoikasen identiteetti rakentuu toisten hahmojen mielipiteisiin.
Haavediskurssi ja surudiskurssi aktivoituvat aikadiskurssin lisäksi Pienessä tulitikkutytössä. Haavediskurssissa vaikuttaa tytön asema alimpaan sosiaaliluokkaan kuuluvana ja siinä, että tyttö pakenee todellisuutta luomaansa haavemaailmaan. Surudiskurssissa tulevat esiin arvot ja normit. Arvohierarkia vaikuttaa ihmisten asenteisiin tyttöä kohtaan, ja he katsovat tätä köyhänä alaspäin.
Tutkimustulokset osoittavat, että valtaa voi käyttää narratiivisesti useissa eri muodoissa. Vallankäyttö ei aina tapahdu suoraan, vaan se voi tapahtua esimerkiksi hahmojen mielessä ja saada heidät toimimaan tietyllä tavalla. Valta vaikuttaa niin identiteettiin kuin erilaisten sosiaalisten todellisuuksien rakentumiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]