Tekstiilit ja pukeutuminen 1600–1800-luvuilla Suomessa : tarkastelussa Oulun kaupunkikaivausten tekstiililöydöt
Anttila, Marika (2022-05-27)
Anttila, Marika
M. Anttila
27.05.2022
© 2022 Marika Anttila. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205272434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205272434
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kahdelta Oulun kaupunkikaivausalueelta löydettyjä 1600–1800-luvuille ajoittuvia tekstiileitä. Tutkielmassa pohditaan millaisia nämä löydetyt tekstiilit ovat ja millaisesta löytökontekstista ne on löydetty. Lisäksi tekstiililöytöjen kautta pohditaan sitä, millainen suhde tekstiileillä ja varsinkin vaatteilla on ollut säätyyn ja identiteettiin 1600–1800-luvuilla Oulussa. Aikaisempi Oulun alueen 1600–1800-lukuen tekstiileihin kohdistunut tutkimus on painottunut perukirjamerkintöihin ja hautalöytöihin. Oulun kaupunkikaivausten konkreettisia tekstiililöytöjä on tutkittu vähemmän.
Tutkielman aineisto muodostuu Pikisaaren vuoden 2007 kaivausten tekstiililöydöistä, sekä Isokatu 11:nnen vuoden 2010 kaivausten tekstiililöydöistä. Aineiston tekstiilit on luetteloitu kaikkiaan 30 löytönumeron alle, joista yksi on Pikisaaresta ja loput Isoltakadulta. Tutkielma osoittaa tekstiilien olevan hyvin monipuolisia. Tekstiilien ulkonäköä, ominaisuuksia ja yksityiskohtia on tarkasteltu tekstiilianalyysin avulla, materiaaleja kuituanalyysin avulla ja löytöpaikkaa kontekstianalyysin avulla. Pääasiassa aineistossa on kunnoltaan vaihtelevia, kudottuja villakankaita, mutta tämän lisäksi aineistosta löytyy myös neulomalla, huovuttamalla ja nyörittämällä tehtyjä tekstiileitä. Kuituanalyysi paljastaa villan lisäksi materiaaleina käytetyn myös hevosenjouhia ja peuraeläimen karvaa.
Konteksteina Pikisaari ja Isokatu 11 ovat olleet hyvin erilaisia. Pikisaaressa tekstiililöydöt liittyvät vanhan pikiruukin ympärille muodostuneeseen pikiruukkiyhteisöön, kun Isollakadulla tekstiilejä ovat todennäköisesti käyttäneet alueella asuneet kauppiaat ja käsityöläiset. Kontekstianalyysi osoittaa niin Pikisaaren kuin Isonkadun konteksteissa olevan myös samankaltaisuuksia esimerkiksi kaivausyksiköissä ja muissa esinelöydöissä. Tämän perusteella tekstiilien voisi ajatella olleen samankaltaisessa käytössä ja päätyneen löytöpaikkoihinsa samalla tavoin niin Pikisaaressa kuin Isollakadullakin.
Aineiston tekstiilien erilaiset yksityiskohdat, kuten napinlävet, saumat ja ompeleet, sekä kankaiden epätasainen huopuminen viittaavat tekstiilien toimineen vaatteina. Myös rakennusten läheisyys tekstiilien löytöpaikoilla tukee omalta osaltaan ajatusta tekstiileistä vaatteina. 1600–1800-luvuilla pukeutuminen oli hyvin kontrolloitua ja muun muassa eri säädyt erotettiin toisistaan vaatteiden avulla. Vaatteet olivat hyvin näkyvässä osassa, joten niiden avulla oli helppo kuvata omaa asemaansa, identiteettiään, ikäänsä, sukupuoltaan tai jopa mielialojaan. Vaatteet siis tavallaan välittivät viestejä itsestä muille. Vaikka vaatteiden merkitykset ovat ajan myötä muuttuneet ovat jotkin niistä myös säilyneet aina nykypäiviin saakka.
Tämä tutkielma tarjoaa katsauksen siihen, millaisia tekstiileitä 1600–1800-luvuilla Oulussa on käytetty. Tekstiililöytöjä tutkimalla voidaan selvittää millaisessa käytössä tekstiilit ovat olleet ja ketkä tekstiileitä ovat mahdollisesti käyttäneet. Tätä kautta voidaan pohtia myös 1600–1800-luvun ihmisten elämää ja tapoja.
Tutkielman aineisto muodostuu Pikisaaren vuoden 2007 kaivausten tekstiililöydöistä, sekä Isokatu 11:nnen vuoden 2010 kaivausten tekstiililöydöistä. Aineiston tekstiilit on luetteloitu kaikkiaan 30 löytönumeron alle, joista yksi on Pikisaaresta ja loput Isoltakadulta. Tutkielma osoittaa tekstiilien olevan hyvin monipuolisia. Tekstiilien ulkonäköä, ominaisuuksia ja yksityiskohtia on tarkasteltu tekstiilianalyysin avulla, materiaaleja kuituanalyysin avulla ja löytöpaikkaa kontekstianalyysin avulla. Pääasiassa aineistossa on kunnoltaan vaihtelevia, kudottuja villakankaita, mutta tämän lisäksi aineistosta löytyy myös neulomalla, huovuttamalla ja nyörittämällä tehtyjä tekstiileitä. Kuituanalyysi paljastaa villan lisäksi materiaaleina käytetyn myös hevosenjouhia ja peuraeläimen karvaa.
Konteksteina Pikisaari ja Isokatu 11 ovat olleet hyvin erilaisia. Pikisaaressa tekstiililöydöt liittyvät vanhan pikiruukin ympärille muodostuneeseen pikiruukkiyhteisöön, kun Isollakadulla tekstiilejä ovat todennäköisesti käyttäneet alueella asuneet kauppiaat ja käsityöläiset. Kontekstianalyysi osoittaa niin Pikisaaren kuin Isonkadun konteksteissa olevan myös samankaltaisuuksia esimerkiksi kaivausyksiköissä ja muissa esinelöydöissä. Tämän perusteella tekstiilien voisi ajatella olleen samankaltaisessa käytössä ja päätyneen löytöpaikkoihinsa samalla tavoin niin Pikisaaressa kuin Isollakadullakin.
Aineiston tekstiilien erilaiset yksityiskohdat, kuten napinlävet, saumat ja ompeleet, sekä kankaiden epätasainen huopuminen viittaavat tekstiilien toimineen vaatteina. Myös rakennusten läheisyys tekstiilien löytöpaikoilla tukee omalta osaltaan ajatusta tekstiileistä vaatteina. 1600–1800-luvuilla pukeutuminen oli hyvin kontrolloitua ja muun muassa eri säädyt erotettiin toisistaan vaatteiden avulla. Vaatteet olivat hyvin näkyvässä osassa, joten niiden avulla oli helppo kuvata omaa asemaansa, identiteettiään, ikäänsä, sukupuoltaan tai jopa mielialojaan. Vaatteet siis tavallaan välittivät viestejä itsestä muille. Vaikka vaatteiden merkitykset ovat ajan myötä muuttuneet ovat jotkin niistä myös säilyneet aina nykypäiviin saakka.
Tämä tutkielma tarjoaa katsauksen siihen, millaisia tekstiileitä 1600–1800-luvuilla Oulussa on käytetty. Tekstiililöytöjä tutkimalla voidaan selvittää millaisessa käytössä tekstiilit ovat olleet ja ketkä tekstiileitä ovat mahdollisesti käyttäneet. Tätä kautta voidaan pohtia myös 1600–1800-luvun ihmisten elämää ja tapoja.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]