”Ihonvärinen (mutta ei mun)” : ihonvärinen-väriadjektiivin prototyyppi
Junnonaho, Janna (2022-05-19)
Junnonaho, Janna
J. Junnonaho
19.05.2022
© 2022 Janna Junnonaho. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205192279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205192279
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa olen käsitellyt lekseemille ihonvärinen muodostuvaa prototyyppistä merkitystä analysoimalla tutkielmaa varten keräämääni aineistoa. Tutkimuskysymyksiä on kolme: 1) Millainen on ihonvärinen väriadjektiivina, 2) Miten ihonvärinen-väriadjektiivin käyttö vaihtelee puhuttaessa esineistä ja ihmisistä ja 3) Mikä on ihonvärinen-väriadjektiivin prototyyppi? Tutkimukseni tavoitteena on täyttää tieteellinen aukko ihonvärinen-väriadjektiivin määrittelyssä ja jäsentää sen kontekstisidonnaista merkitystä.
Tutkielmani sijoittuu leksikaalisen semantiikan kentälle, ja olen käyttänyt kognitiivista teoriaa laadullisen sisällönanalyysini tukena. Leksikaalisen semantiikan avulla määritän ihonvärinen-väriadjektiivi osaksi väriadjektiivien kategoriaa. Kognitiivisen teorian kentältä olen tutkimuksessani hyödyntänyt klassista kategorisointia ja siitä johdettua prototyyppiteoriaa. Näiden avulla olen hahmottanut prototyyppisen merkityksen lekseemille ihonvärinen.
Olen kerännyt tutkielmassa käyttämäni aineiston strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyn tein Microsoft Officen Forms-lomakkeella, ja aineiston keruun toteutin eri sosiaalisen median alustoja hyödyntäen. Vastaajia kyselyyn tuli yhteensä 444. Vastaajilla on ollut kyselyyn vastatessaan täysi anonymiteetti, eikä vastaajia voida tunnistaa tutkielmassa käytetystä materiaalista. Kyselyssä pyysin vastaajia määrittämään eri esineiden värejä ja arvioimaan ihonvärinen-väriadjektiivin käyttöä osana erilaisia konteksteja. Vastaajien ikä tai asuinpaikka eivät vaikuttaneet tutkimuksen tuloksiin.
Ihonvärinen-väriadjektiivilla viitattiin aineistossa pääasiassa vaaleisiin sävyihin, joista eniten käytettiin väriä beige. Toinen tärkeä havaintoni on, että ihonvärinen-väriadjektiivia käytettiin kuvaamaan ainoastaan esineitä. Ihmisten kuvaamiseen väriä ei käytetty. Tutkimukseni siis määrittää ihonvärinen-väriadjektiiville kaksi selkeää prototyyppipiirrettä, jotka ovat [+ BEIGE] ja [+ ESINE]. Aineistossa ehdotettiin värille myös piirrettä [+ OMA IHONVÄRI], jolloin väri määriteltäisiin kulloisenkin kielenkäyttäjän oman ihonvärin kautta. Tämä piirre on kuitenkin prototyyppiteorian näkökulmasta liian tilannesidonnainen, eikä siksi voi muodostaa prototyyppipiirrettä ihonvärinen-väriadjektiiville.
Tutkielmani sijoittuu leksikaalisen semantiikan kentälle, ja olen käyttänyt kognitiivista teoriaa laadullisen sisällönanalyysini tukena. Leksikaalisen semantiikan avulla määritän ihonvärinen-väriadjektiivi osaksi väriadjektiivien kategoriaa. Kognitiivisen teorian kentältä olen tutkimuksessani hyödyntänyt klassista kategorisointia ja siitä johdettua prototyyppiteoriaa. Näiden avulla olen hahmottanut prototyyppisen merkityksen lekseemille ihonvärinen.
Olen kerännyt tutkielmassa käyttämäni aineiston strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyn tein Microsoft Officen Forms-lomakkeella, ja aineiston keruun toteutin eri sosiaalisen median alustoja hyödyntäen. Vastaajia kyselyyn tuli yhteensä 444. Vastaajilla on ollut kyselyyn vastatessaan täysi anonymiteetti, eikä vastaajia voida tunnistaa tutkielmassa käytetystä materiaalista. Kyselyssä pyysin vastaajia määrittämään eri esineiden värejä ja arvioimaan ihonvärinen-väriadjektiivin käyttöä osana erilaisia konteksteja. Vastaajien ikä tai asuinpaikka eivät vaikuttaneet tutkimuksen tuloksiin.
Ihonvärinen-väriadjektiivilla viitattiin aineistossa pääasiassa vaaleisiin sävyihin, joista eniten käytettiin väriä beige. Toinen tärkeä havaintoni on, että ihonvärinen-väriadjektiivia käytettiin kuvaamaan ainoastaan esineitä. Ihmisten kuvaamiseen väriä ei käytetty. Tutkimukseni siis määrittää ihonvärinen-väriadjektiiville kaksi selkeää prototyyppipiirrettä, jotka ovat [+ BEIGE] ja [+ ESINE]. Aineistossa ehdotettiin värille myös piirrettä [+ OMA IHONVÄRI], jolloin väri määriteltäisiin kulloisenkin kielenkäyttäjän oman ihonvärin kautta. Tämä piirre on kuitenkin prototyyppiteorian näkökulmasta liian tilannesidonnainen, eikä siksi voi muodostaa prototyyppipiirrettä ihonvärinen-väriadjektiiville.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32009]