Luonteenvahvuuksien tunnistamisen hyödyt opetuksessa lasten hyvinvoinnin näkökulmasta
Simuna, Anni (2022-04-26)
Simuna, Anni
A. Simuna
26.04.2022
© 2022 Anni Simuna. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204261727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204261727
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on selvittää positiivisen pedagogiikan, etenkin luonteenvahvuuksien soveltamisen hyötyjä lasten psyykkiseen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkielman tavoitteena on löytää tutkimustuloksiin perustuvia käytännön syitä siihen, miten positiivinen pedagogiikka on yhteydessä lasten psyykkiseen hyvinvointiin.
Kandidaatin tutkielmani toteutetaan narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka tutkii ja jäsentää jo olemassa olevaa tietoa. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla lukija saa kattavan yhteenvedon positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan keskeisimmistä teorioista, kuten hyvinvoinnin PERMA-teoriasta, ja luonteenvahvuuksien VIA-luokittelusta. Nämä kaksi teoriaa muodostavat tutkielmani teoreettisen viitekehyksen kivijalan, jonka ympärille tuon muita tutkimuskysymykseni teemaan liittyviä teorioita ja malleja.
Tutkimuskysymykseni teema tarjoaa ajankohtaista ja tärkeää tietoa esimerkiksi opettaja-opiskelijoille ja jo alalla toimiville opettajille ja muille toimijoille. Positiivisen pedagogiikan sisällöt tulevat koko ajan tunnetummiksi kasvatustieteellisissä keskusteluissa, ja sen sisältöjen on havaittu vaikuttavan positiivisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaiset 8.–9. -luokkalaiset nuoret viihtyvät koulussa heikosti, joka viittaa siihen, että kouluhyvinvoinnin eteen on vielä tehtävä töitä.
Kandidaatin tutkielmani toteutetaan narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka tutkii ja jäsentää jo olemassa olevaa tietoa. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla lukija saa kattavan yhteenvedon positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan keskeisimmistä teorioista, kuten hyvinvoinnin PERMA-teoriasta, ja luonteenvahvuuksien VIA-luokittelusta. Nämä kaksi teoriaa muodostavat tutkielmani teoreettisen viitekehyksen kivijalan, jonka ympärille tuon muita tutkimuskysymykseni teemaan liittyviä teorioita ja malleja.
Tutkimuskysymykseni teema tarjoaa ajankohtaista ja tärkeää tietoa esimerkiksi opettaja-opiskelijoille ja jo alalla toimiville opettajille ja muille toimijoille. Positiivisen pedagogiikan sisällöt tulevat koko ajan tunnetummiksi kasvatustieteellisissä keskusteluissa, ja sen sisältöjen on havaittu vaikuttavan positiivisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaiset 8.–9. -luokkalaiset nuoret viihtyvät koulussa heikosti, joka viittaa siihen, että kouluhyvinvoinnin eteen on vielä tehtävä töitä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31930]