mRNA-rokotteet ja syövän hoito
Järvi, Helmiina (2022-02-10)
Järvi, Helmiina
H. Järvi
10.02.2022
© 2022 Helmiina Järvi. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202202101207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202202101207
Tiivistelmä
Lähetti-RNA eli mRNA-rokotteet ovat erityisesti koronaviruspandemian aikana tutuksi tullut nukleiinihapporokotteiden alatyyppi, jossa yhdistyy molekyylibiologia sekä immunologia. Niiden hyötyjä perinteisiin rokotealustoihin nähden ovat muun muassa nopea valmistus sekä matalat kustannukset turvallisuus ja muiden tekijöiden ohella. mRNA-rokotteet jaetaan ei-replikoivaan mRNA:han sekä saRNA:han (self-amplifying RNA) ja syntetisointiprosessissa käytetään tavallisesti in vitro -transkriptiota.
mRNA-rokotteiden tehoa on testattu kliinisissä kokeissa sekä infektoivia patogeenejä että syöpätauteja vastaan. Lupaavia tuloksia virustauteja koskevissa tutkimuksissa on saatu esimerkiksi HIV-1 ja SARS-CoV-2 kohdalla. Viime vuosikymmenten aikana prekliinisistä sekä kliinisistä tutkimuksista saadut tulokset ovat osoittaneet, että mRNA-rokotteet saavat aikaan myös syöpäsoluja eliminoivia immuunivasteita ja läpimurto on tehty esimerkiksi glioblastooman hoidossa.
Hyötyjen ohella rokoteteknologiaan liittyy myös erityisesti IVT prosessista aiheutuvia ongelmia. Eksogeenisen mRNA:n on huomattu vaikuttavan negatiivisesti antigeeniekspressioon ja tätä kautta immuunivasteeseen. Ongelmia on pyritty ratkaisemaan esimerkiksi optimoimalla sekvenssejä sekä erilaisilla puhdistusmenetelmillä. Optimointistrategioiden ohella mRNA:n kuljetustekniikalla ja reitillä on vaikutusta sen tehokkuuteen esimerkiksi RNA-molekyylin hajoamisen eston kautta. Yleisiä kuljetustapoja ovat lipidinanopartikkelit sekä dendriittiset solut (DC), joita hyödynnetään laajalti syövän hoidossa.
Syövän hoidon saralla mRNA-rokotteita on hyödynnetty terapeuttisissa tarkoituksissa ja ensimmäiset kokeilut ovat lähtöisin jo 1990-luvulta. mRNA-syöpärokotteiden toimintaperiaate perustuu kasvaimissa ekspressoituun tai kasvainspesifisiä antigeenejä koodaavaan transkriptiin, joka kuljetetaan antigeenejä esittelevän solun sytoplasmaan, mikä taas saa aikaan esimerkiksi T-soluvasteen kasvaimesta johdettuja antigeenejä vastaan. Suurin osa mRNA-syöpärokotteista ovat DC-pohjaisia, mutta lisäksi IVT mRNA ja saRNA pohjaisia rokotteita on tutkittu terapeuttisiin tarkoituksiin. mRNA-rokotteiden tulevaisuus keskittyy teknologian kehittymiseen sekä esimerkiksi immunogeenisuuteen ja turvallisuuteen liittyvien kysymysten ratkomiseen.
mRNA-rokotteiden tehoa on testattu kliinisissä kokeissa sekä infektoivia patogeenejä että syöpätauteja vastaan. Lupaavia tuloksia virustauteja koskevissa tutkimuksissa on saatu esimerkiksi HIV-1 ja SARS-CoV-2 kohdalla. Viime vuosikymmenten aikana prekliinisistä sekä kliinisistä tutkimuksista saadut tulokset ovat osoittaneet, että mRNA-rokotteet saavat aikaan myös syöpäsoluja eliminoivia immuunivasteita ja läpimurto on tehty esimerkiksi glioblastooman hoidossa.
Hyötyjen ohella rokoteteknologiaan liittyy myös erityisesti IVT prosessista aiheutuvia ongelmia. Eksogeenisen mRNA:n on huomattu vaikuttavan negatiivisesti antigeeniekspressioon ja tätä kautta immuunivasteeseen. Ongelmia on pyritty ratkaisemaan esimerkiksi optimoimalla sekvenssejä sekä erilaisilla puhdistusmenetelmillä. Optimointistrategioiden ohella mRNA:n kuljetustekniikalla ja reitillä on vaikutusta sen tehokkuuteen esimerkiksi RNA-molekyylin hajoamisen eston kautta. Yleisiä kuljetustapoja ovat lipidinanopartikkelit sekä dendriittiset solut (DC), joita hyödynnetään laajalti syövän hoidossa.
Syövän hoidon saralla mRNA-rokotteita on hyödynnetty terapeuttisissa tarkoituksissa ja ensimmäiset kokeilut ovat lähtöisin jo 1990-luvulta. mRNA-syöpärokotteiden toimintaperiaate perustuu kasvaimissa ekspressoituun tai kasvainspesifisiä antigeenejä koodaavaan transkriptiin, joka kuljetetaan antigeenejä esittelevän solun sytoplasmaan, mikä taas saa aikaan esimerkiksi T-soluvasteen kasvaimesta johdettuja antigeenejä vastaan. Suurin osa mRNA-syöpärokotteista ovat DC-pohjaisia, mutta lisäksi IVT mRNA ja saRNA pohjaisia rokotteita on tutkittu terapeuttisiin tarkoituksiin. mRNA-rokotteiden tulevaisuus keskittyy teknologian kehittymiseen sekä esimerkiksi immunogeenisuuteen ja turvallisuuteen liittyvien kysymysten ratkomiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31936]