Pelaamisen positiiviset vaikutukset pelaajan kehossa
Rauhala, Katarina (2021-12-03)
Rauhala, Katarina
K. Rauhala
03.12.2021
© 2021 Katarina Rauhala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112039230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112039230
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tutkimuksessa haettu ja käytetty lähdekirjallisuus tukee ja tuo esille pelaamiseen liittyviä positiivisia vaikutuksia pelaajan kehossa. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin pelaamisen negatiiviset vaikutukset. Tutkimuskysymyksenä oli, mitä sellaista tapahtui pelaajan kehossa, joka positiivisesti vaikutti pelaamiseen? Tutkimuksessa on käsitteellis- teoreettinen lähestymistapa ja menetelmänä aineiston hankintaan on käytetty kirjallisuuskatsausta.
Perheissä on paljon erilaisia älylaitteita ja niillä pelataan tai käytetään muuhun toimintaan paljon arjessa. Niillä vietetty aika on lisääntynyt merkittävästi. Keskusteluihin on siksi noussut, miten pelaamiseen tulisi suhtautua. Pelaamisen negatiivisia vaikutuksia korostetaan edelleen paljon aiemmissa tutkimuksissa. Pelaamisen positiiviset vaikutukset jäävät usein näkymättömimmiksi. Tämän takia tutkimuksessa haluttiin ottaa näkökulmaksi pelaamisen positiivisia vaikutuksia, jotta keskustelu olisi tasapuolisempaa. Omakohtaiset kokemukset pelien seuraamisesta perheessä ovat toimineet osaltaan tutkimuksen motivaationa.
Pelaamisen positiivisia vaikutuksia löydettiin tutkimuksen aikana useita. Sosiaalinen merkitys korostui tutkimuksen tuloksissa. Esimerkiksi kavereihin pidettiin yhteyttä pelien aikana yhä enemmän. Tähän oli vaikuttanut myös vallitseva koronatilanne, jonka seurauksena kavereita ei voinut fyysisesti tavata. Tämän vuoksi sosiaaliset kontaktit ja vuorovaikutus keskittyvät peleihin. Hauskuus, huumori ja nautittavuus nousivat myös esille tutkimustuloksissa. Motivaatiota pelaamiseen lisää pelihahmojen, pelin sisäisten asetusten ja toisten pelaajien kanssa pelaaminen. Yksinpelit motivoivat harvemmin pelaajia pelaamaan kovinkaan kauan. Pelaajan omat kokemukset ja tunteet pelin aikana nousivat myös tutkimustuloksissa usein esiin. Pelin aikana koetut kokemukset ja erilaisten tunteiden kirjo vaikuttivat siihen, kuinka kauan pelaaja jaksoi pelata kyseistä peliä. Pelaamisen koettiin myös poistavan stressiä ja lisäävän itsehallintaa sekä tuovan varmuutta pelaajana. Pelaaminen vaikuttaa myös aivojen toimintaan siten, että reaktioajat, tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja työmuisti paranevat. Vaikka pelaaminen onkin mukava ajanviete, sen rajoittamista tulisi kuitenkin jokaisessa perheessä miettiä yhteisten pelisääntöjen avulla. Silloin jäi muuhunkin toimintaan aikaa ja pelien hauskuus sekä motivaatio löydettiin uudelleen.
Perheissä on paljon erilaisia älylaitteita ja niillä pelataan tai käytetään muuhun toimintaan paljon arjessa. Niillä vietetty aika on lisääntynyt merkittävästi. Keskusteluihin on siksi noussut, miten pelaamiseen tulisi suhtautua. Pelaamisen negatiivisia vaikutuksia korostetaan edelleen paljon aiemmissa tutkimuksissa. Pelaamisen positiiviset vaikutukset jäävät usein näkymättömimmiksi. Tämän takia tutkimuksessa haluttiin ottaa näkökulmaksi pelaamisen positiivisia vaikutuksia, jotta keskustelu olisi tasapuolisempaa. Omakohtaiset kokemukset pelien seuraamisesta perheessä ovat toimineet osaltaan tutkimuksen motivaationa.
Pelaamisen positiivisia vaikutuksia löydettiin tutkimuksen aikana useita. Sosiaalinen merkitys korostui tutkimuksen tuloksissa. Esimerkiksi kavereihin pidettiin yhteyttä pelien aikana yhä enemmän. Tähän oli vaikuttanut myös vallitseva koronatilanne, jonka seurauksena kavereita ei voinut fyysisesti tavata. Tämän vuoksi sosiaaliset kontaktit ja vuorovaikutus keskittyvät peleihin. Hauskuus, huumori ja nautittavuus nousivat myös esille tutkimustuloksissa. Motivaatiota pelaamiseen lisää pelihahmojen, pelin sisäisten asetusten ja toisten pelaajien kanssa pelaaminen. Yksinpelit motivoivat harvemmin pelaajia pelaamaan kovinkaan kauan. Pelaajan omat kokemukset ja tunteet pelin aikana nousivat myös tutkimustuloksissa usein esiin. Pelin aikana koetut kokemukset ja erilaisten tunteiden kirjo vaikuttivat siihen, kuinka kauan pelaaja jaksoi pelata kyseistä peliä. Pelaamisen koettiin myös poistavan stressiä ja lisäävän itsehallintaa sekä tuovan varmuutta pelaajana. Pelaaminen vaikuttaa myös aivojen toimintaan siten, että reaktioajat, tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja työmuisti paranevat. Vaikka pelaaminen onkin mukava ajanviete, sen rajoittamista tulisi kuitenkin jokaisessa perheessä miettiä yhteisten pelisääntöjen avulla. Silloin jäi muuhunkin toimintaan aikaa ja pelien hauskuus sekä motivaatio löydettiin uudelleen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32049]