Pohjoismaisiin yrityskauppoihin liittyvä epänormaalien tuottojen muodostuminen ostajayrityksen näkökulmasta
Nikula, Ville (2021-10-05)
Nikula, Ville
V. Nikula
05.10.2021
© 2021 Ville Nikula. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202110069092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202110069092
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia ja analysoida epänormaalien tuottojen muodostumista pohjoismaisissa yrityskaupoissa ostajayrityksen näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää rajattujen tekijöiden, yritysten välinen suhteellinen kokoero, yrityskaupan maksutapa, kohdeyrityksen julkinen noteeraus, maan rajat ylittävä yrityskauppa vaikutuksia mahdollisten epänormaalien tuottojen muodostumiseen ostajayrityksen osakkeen arvostuksessa yrityskaupasta ilmoitettaessa. Tutkimusongelmaa tutkitaan event-study menetelmällä, jonka avulla pyritään selvittämään tapahtuman vaikutusta yrityksen arvoon. Tutkimusasetelma pohjautuu aiempiin kansainvälisiin yrityskauppoja käsitteleviin tutkimuksiin sekä niissä havaittuihin tuloksiin (mm. Fuller et al. (2002), Campa ja Hernando (2004), Goergen ja Renneboog (2004), Ang ja Kohers (2001), Conn et al. (2005) sekä Draper ja Paudyal (2006)), joita pyritään testaamaan Pohjoismaissa.
Pohjoismaisten yrityskauppojen yhteydessä havaittavat keskimääräisen markkinatuoton ylittävät epänormaalit tuotot ostajayrityksen osakkeen arvossa liittyvät suurelta osin yksityisiin yrityskauppoihin, sekä yrityskauppoihin, jotka maksetaan osakkeita maksutapana käyttäen. Yrityskauppoihin liittyviä ylituottoja voidaan lisäksi osin selittää yrityskaupan koolla tai yritysten välisellä kokoerolla, mutta koon vaikutus ei ole merkittävin yrityskaupan julkistuksen yhteydessä havaittavien tuottojen muodostumiseen vaikuttava tekijä. Suurempi vaikutus on yrityskaupan maksutavalla, sekä kohdeyrityksen julkisella noteerauksella. Tutkimuksen tulosten perusteella todetaan, että merkittävin vaikutus tutkittavien muuttujien välillä on yrityskaupan maksutavalla. Muiden tutkittavien muuttujien osalta arvioidaan, että kohdeyrityksen julkisen noteerauksen vaikutus on seuraavaksi merkittävin. Yritysten välisen kokoeron vaikutuksen arvioidaan olevan pienin tutkittavista muuttujista, kuitenkin myös kokoeron vaikutuksen olevan tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimuksen tulokset viittaavat epänormaalien tuottojen olevan lähellä nollaa tai lievästi negatiivisia julkisten kohdeyritysten kohdalla, sekä kun yrityskauppa rahoitetaan käteisellä tai käteisen ja osakkeiden yhdistelmää maksutapana käyttäen. Yksityisten kohdeyritysten kohdalla havaitaan lievästi positiivisia epänormaaleja tuottoja, ja mikäli yrityskauppa rahoitetaan osakkeita maksutapana käyttäen, havaitaan merkittäviä positiivisia tuottoja, kun yrityskaupan kohdeyhtiö on samaan aikaan myös yksityinen. Myös yritysten välisellä kokoerolla havaitaan olevan lievä positiivinen vaikutus, mitä suuremman kohdeyrityksen ollessa kyseessä. Kaikkein suurimmat tuotot ovat tilanteessa, jossa kohdeyritys on yksityinen, yrityskauppa maksetaan vain ja ainoastaan osakkeita maksutapana käyttäen, sekä mitä suurempi kohdeyritys on suhteessa ostajayritykseen. Maan rajat ylittävien yrityskauppojen osalta ei löydetä koko aineiston osalta tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Osakkeilla maksettujen yrityskauppojen osalta maanrajat ylittävillä yrityskaupoilla näyttää kuitenkin olevan merkittävä positiivinen vaikutus yrityskaupan julkistuksen yhteydessä havaittujen tuottojen muodostumiseen.
Pohjoismaisten yrityskauppojen yhteydessä havaittavat keskimääräisen markkinatuoton ylittävät epänormaalit tuotot ostajayrityksen osakkeen arvossa liittyvät suurelta osin yksityisiin yrityskauppoihin, sekä yrityskauppoihin, jotka maksetaan osakkeita maksutapana käyttäen. Yrityskauppoihin liittyviä ylituottoja voidaan lisäksi osin selittää yrityskaupan koolla tai yritysten välisellä kokoerolla, mutta koon vaikutus ei ole merkittävin yrityskaupan julkistuksen yhteydessä havaittavien tuottojen muodostumiseen vaikuttava tekijä. Suurempi vaikutus on yrityskaupan maksutavalla, sekä kohdeyrityksen julkisella noteerauksella. Tutkimuksen tulosten perusteella todetaan, että merkittävin vaikutus tutkittavien muuttujien välillä on yrityskaupan maksutavalla. Muiden tutkittavien muuttujien osalta arvioidaan, että kohdeyrityksen julkisen noteerauksen vaikutus on seuraavaksi merkittävin. Yritysten välisen kokoeron vaikutuksen arvioidaan olevan pienin tutkittavista muuttujista, kuitenkin myös kokoeron vaikutuksen olevan tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimuksen tulokset viittaavat epänormaalien tuottojen olevan lähellä nollaa tai lievästi negatiivisia julkisten kohdeyritysten kohdalla, sekä kun yrityskauppa rahoitetaan käteisellä tai käteisen ja osakkeiden yhdistelmää maksutapana käyttäen. Yksityisten kohdeyritysten kohdalla havaitaan lievästi positiivisia epänormaaleja tuottoja, ja mikäli yrityskauppa rahoitetaan osakkeita maksutapana käyttäen, havaitaan merkittäviä positiivisia tuottoja, kun yrityskaupan kohdeyhtiö on samaan aikaan myös yksityinen. Myös yritysten välisellä kokoerolla havaitaan olevan lievä positiivinen vaikutus, mitä suuremman kohdeyrityksen ollessa kyseessä. Kaikkein suurimmat tuotot ovat tilanteessa, jossa kohdeyritys on yksityinen, yrityskauppa maksetaan vain ja ainoastaan osakkeita maksutapana käyttäen, sekä mitä suurempi kohdeyritys on suhteessa ostajayritykseen. Maan rajat ylittävien yrityskauppojen osalta ei löydetä koko aineiston osalta tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Osakkeilla maksettujen yrityskauppojen osalta maanrajat ylittävillä yrityskaupoilla näyttää kuitenkin olevan merkittävä positiivinen vaikutus yrityskaupan julkistuksen yhteydessä havaittujen tuottojen muodostumiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]