Oi muistatko vielä sen veisun? : evankelis-luterilaisen rippikoulun muistetuimmat laulut ja niiden merkitykset
Joutsi-Laine, Maria (2021-06-21)
Joutsi-Laine, Maria
M. Joutsi-Laine
21.06.2021
© 2021 Maria Joutsi-Laine. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228696
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä laulut ovat jääneet rippikoulusta mieleen ja minkälainen merkitys lauluilla on ollut. Tutkimus keskittyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestämään rippikouluun ja siellä laulettuihin lauluihin. Rippikoulu kuuluu olennaisena osana suomalaisten nuorten elämää, sillä lähes 90 % kirkkoon kuuluvista nuorista suorittaa rippikoulun. Musiikilla on evankelis-luterilaisessa kirkossa vahva asema ja näin ollen rippikoulumusiikki koskettaa suurta joukkoa suomalaisia. Rippikoulussa koettu vahva laulutraditio tuo nuorille uuden ulottuvuuden musiikkikasvatuksen kentällä.
Tutkimuksen keskiössä on Suomen evankelis-luterilainen seurakunta ja siihen liittyvä rippikoulu. Tutkimuksessa valotetaan seurakunnan musiikkityön kenttää ja käytäntöjä. Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen linkittyy musiikin merkitys ihmisille ja kuinka musiikki vaikuttaa vahvasti tunne-elämän säätelyyn.
Tutkimuksessa käytetään monimenetelmällistä tutkimusotetta. Määrällinen tutkimusote vastaa kysymykseen, mitkä laulut muistetaan parhaiten ja laadullinen tutkimusote näkyy tutkittaessa laulujen merkitystä. Määrällisen aineiston analyysissä käytetään kuvailevaa tilastollista analyysiä ja määrät kuvaillaan pylväsdiagrammeilla. Laadullisessa tutkimusotteessa käytetään narratiivista sisällönanalyysiä tutkiessa aineistosta nousevia teemoja.
Tutkimustuloksista selvisi, että kolme laulua muistetaan parhaiten. Laulut olivat Herra kädelläsi, Kirkossa ja Lapsuuden usko. Vastaajat muistivat samat laulut, olivat he käyneet rippikoulun sitten vuonna 1985 tai 2005. Merkityksellisiksi lauluiksi nousivat mm. laulut Saviruukku, Älä pelkää ja Laula ihmisille. Yhteistä näille lauluille oli, että ne puhuttelivat vastaajia tunnetasolla. Laulut olivat sanoituksiltaan minäkuvaa korjaavia, lohduttavia tai vastaajan uskonelämää koskettavia. Neljä teemaa, joiden mukaan laulut saivat merkityksiä olivat musiikki, hengellisyys, yhteisöllisyys ja läheiset ihmiset.
Tutkimuksen keskiössä on Suomen evankelis-luterilainen seurakunta ja siihen liittyvä rippikoulu. Tutkimuksessa valotetaan seurakunnan musiikkityön kenttää ja käytäntöjä. Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen linkittyy musiikin merkitys ihmisille ja kuinka musiikki vaikuttaa vahvasti tunne-elämän säätelyyn.
Tutkimuksessa käytetään monimenetelmällistä tutkimusotetta. Määrällinen tutkimusote vastaa kysymykseen, mitkä laulut muistetaan parhaiten ja laadullinen tutkimusote näkyy tutkittaessa laulujen merkitystä. Määrällisen aineiston analyysissä käytetään kuvailevaa tilastollista analyysiä ja määrät kuvaillaan pylväsdiagrammeilla. Laadullisessa tutkimusotteessa käytetään narratiivista sisällönanalyysiä tutkiessa aineistosta nousevia teemoja.
Tutkimustuloksista selvisi, että kolme laulua muistetaan parhaiten. Laulut olivat Herra kädelläsi, Kirkossa ja Lapsuuden usko. Vastaajat muistivat samat laulut, olivat he käyneet rippikoulun sitten vuonna 1985 tai 2005. Merkityksellisiksi lauluiksi nousivat mm. laulut Saviruukku, Älä pelkää ja Laula ihmisille. Yhteistä näille lauluille oli, että ne puhuttelivat vastaajia tunnetasolla. Laulut olivat sanoituksiltaan minäkuvaa korjaavia, lohduttavia tai vastaajan uskonelämää koskettavia. Neljä teemaa, joiden mukaan laulut saivat merkityksiä olivat musiikki, hengellisyys, yhteisöllisyys ja läheiset ihmiset.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]