Päiväkodin johtajien kokemuksia työnkuvansa tasapainosta sekä pedagogisen johtajuuden toteutumisesta johtamissaan yksiköissä
Leppälä, Tomi (2021-06-21)
Leppälä, Tomi
T. Leppälä
21.06.2021
© 2021 Tomi Leppälä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228643
Tiivistelmä
Vuonna 2018 otettiin käyttöön uudistunut varhaiskasvatuslaki, jonka mukana muuttuivat myös päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimusten keskeisenä muutoksena oli vuodesta 2030 alkaen vaadittava kasvatustieteiden maisterin pätevyys, jota ei aiemmin ole vaadittu. Tämä kelpoisuusvaatimusten muutos on linjassa varhaiskasvatuksen koulutuspoliittisen kehityssuunnan kanssa ja vahvistaa varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista roolia. Kelpoisuusvaatimusten uudistamisella pyritään myös luomaan yhtenäistä, ammattimaisempaa pohjaa päiväkodin johtajan työlle ja siten edistämään laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kuinka päiväkodin johtajat kokevat oman työnkuvansa olevan tasapainossa sekä kuinka he kokevat pedagogisen johtajuuden toteutuvan johtamissaan yksiköissä. Tutkielman teoreettisessa osuudessa kuvataan johtamista ammattina, johtajuuden muutosta sekä pedagogista johtajuutta eri näkökulmista. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä kunnallisen päiväkodin johtajaa kahdesta eri kunnasta. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin fenomenografista analyysitapaa hyödyntäen.
Tutkielman keskeisenä tuloksena ovat haastateltavien kokemukset hallinnollisen johtamisen, henkilöstöjohtamisen ja pedagogiikan johtamisen epätasapainosta. Toisena keskeisenä havaintona nähdään, että vaikka johtajat tunnistivat erilaisia keinoja toteuttaa pedagogista johtajuutta, ei jalkauttamisen toimintatapoja koettu riittävän vaikuttaviksi. Jaettu johtajuus nähdään mahdollisena työkaluna jakaa vastuuta pedagogisesta johtajuudesta, mutta aineiston perusteella muutos kohti jaettua johtajuutta on käytännön tasolla ainakin osittain kesken.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kuinka päiväkodin johtajat kokevat oman työnkuvansa olevan tasapainossa sekä kuinka he kokevat pedagogisen johtajuuden toteutuvan johtamissaan yksiköissä. Tutkielman teoreettisessa osuudessa kuvataan johtamista ammattina, johtajuuden muutosta sekä pedagogista johtajuutta eri näkökulmista. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä kunnallisen päiväkodin johtajaa kahdesta eri kunnasta. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin fenomenografista analyysitapaa hyödyntäen.
Tutkielman keskeisenä tuloksena ovat haastateltavien kokemukset hallinnollisen johtamisen, henkilöstöjohtamisen ja pedagogiikan johtamisen epätasapainosta. Toisena keskeisenä havaintona nähdään, että vaikka johtajat tunnistivat erilaisia keinoja toteuttaa pedagogista johtajuutta, ei jalkauttamisen toimintatapoja koettu riittävän vaikuttaviksi. Jaettu johtajuus nähdään mahdollisena työkaluna jakaa vastuuta pedagogisesta johtajuudesta, mutta aineiston perusteella muutos kohti jaettua johtajuutta on käytännön tasolla ainakin osittain kesken.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32010]