Opettajien käsityksiä koulun mahdollisuuksista vähentää oppilaiden yksinäisyyttä
Karppinen, Katariina; Suominen, Ulpu (2021-06-21)
Karppinen, Katariina
Suominen, Ulpu
K. Karppinen; U. Suominen
21.06.2021
© 2021 Katariina Karppinen, Ulpu Suominen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228633
Tiivistelmä
Yksinäisyys voi lapsilla ja nuorilla johtaa vakaviin psyykkisiin ja emotionaalisiin ongelmiin. Varhainen puuttuminen on erittäin tärkeää, sillä kroonistuessa yksinäisyydestä eroon pääseminen vaikeutuu. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella yksinäisyyttä ilmiönä koulukontekstissa. Tutkielmalla pyritään selvittämään, millaisena oppilaiden yksinäisyys ilmenee koulussa peruskoulun opettajien käsitysten mukaan. Lisäksi tarkoituksena on löytää vastauksia,millaisia käsityksiä peruskoulun opettajilla on koulun mahdollisuuksista vähentää yksinäisyyttä.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yksinäisyyden ulottuvuuksia,taustatekijöitä ja seurauksia. Yksinäisyyden tehokkaimpia vähentämismenetelmiä tarkastellaan aikaisemman tutkimustiedon pohjalta. Lopuksi esitellään koulujen interventio-ohjelmia ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa on fenomenografinen lähestymistapa. Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella syyskuussa 2020. Aineisto koostuu 25 opettajan vastauksista. Aineiston analyysi on toteutettu fenomenografisen analyysimallin mukaisesti.
Tulokset osoittavat, että opettajat tunnistavat yksinäisyyteen liittyviä tunnusmerkkejä. Nämä ovat samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa. Oppilaiden yksinäisyys näyttäytyy opettajien käsitysten mukaan erityisesti ulkopuolisuutena ja ystävien puutteena. Yksinäisiä oppilaita kuvattiin ujoina ja arkoina, mutta toisaalta yksinäisyys voi näyttäytyä myös häiritsevänä käytöksenä. Opettajat pitävät oppilaan yksilöllistä kohtaamista, yhteisöllisyyttä, erilaisia pedagogisia käytäntöjä, yhteistyötä sekä eri interventio-ohjelmia yksinäisyyttä vähentävinä tekijöinä. Opettajien mukaan erityisesti kuulluksi tuleminen, ryhmähengen vahvistaminen sekä ohjattu välituntitoiminta vähentävät yksinäisyyttä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajat pyrkivät lisäämään oppilaiden kontaktimahdollisuuksia ystävyyssuhteiden solmimiseksi.
Tutkielman luotettavuutta lisäävät tutkijatriangulaatio sekä tutkimusprosessin ja tulosten yksityiskohtainen kuvaus. Tutkielman teossa on pyritty noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkielman tarkoituksena on lisätä kasvattajien tietoisuutta siitä, mitä yksinäisten oppilaiden hyväksi voidaan tehdä.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yksinäisyyden ulottuvuuksia,taustatekijöitä ja seurauksia. Yksinäisyyden tehokkaimpia vähentämismenetelmiä tarkastellaan aikaisemman tutkimustiedon pohjalta. Lopuksi esitellään koulujen interventio-ohjelmia ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa on fenomenografinen lähestymistapa. Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella syyskuussa 2020. Aineisto koostuu 25 opettajan vastauksista. Aineiston analyysi on toteutettu fenomenografisen analyysimallin mukaisesti.
Tulokset osoittavat, että opettajat tunnistavat yksinäisyyteen liittyviä tunnusmerkkejä. Nämä ovat samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa. Oppilaiden yksinäisyys näyttäytyy opettajien käsitysten mukaan erityisesti ulkopuolisuutena ja ystävien puutteena. Yksinäisiä oppilaita kuvattiin ujoina ja arkoina, mutta toisaalta yksinäisyys voi näyttäytyä myös häiritsevänä käytöksenä. Opettajat pitävät oppilaan yksilöllistä kohtaamista, yhteisöllisyyttä, erilaisia pedagogisia käytäntöjä, yhteistyötä sekä eri interventio-ohjelmia yksinäisyyttä vähentävinä tekijöinä. Opettajien mukaan erityisesti kuulluksi tuleminen, ryhmähengen vahvistaminen sekä ohjattu välituntitoiminta vähentävät yksinäisyyttä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajat pyrkivät lisäämään oppilaiden kontaktimahdollisuuksia ystävyyssuhteiden solmimiseksi.
Tutkielman luotettavuutta lisäävät tutkijatriangulaatio sekä tutkimusprosessin ja tulosten yksityiskohtainen kuvaus. Tutkielman teossa on pyritty noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkielman tarkoituksena on lisätä kasvattajien tietoisuutta siitä, mitä yksinäisten oppilaiden hyväksi voidaan tehdä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]