Korpikommunistit ja kapitalistit kilpakentillä : poliittisuus kajaanilaisissa urheiluseuroissa vuosina 1900–1939
Kärki, Timi (2021-06-16)
Kärki, Timi
T. Kärki
16.06.2021
© 2021 Timi Kärki. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178482
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178482
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen poliittisuutta kajaanilaisissa urheiluseuroissa vuosina 1900–1939. Selvitän, toimivatko tutkimani urheiluseurat Kajaanin Kipinä, Kajaanin Kisa, Kajaanin Kuohu, Kajaanin Elo sekä Kajaanin Ärjy lähialueiden urheilupiirien ja kansallisien urheiluliittojen mukaisesti vai oliko seurojen toiminta valtakunnallisesta linjasta poikkeavaa. Tarkastelen siis urheiluseuroja ja niiden toimintaa ympärillä olevissa organisaatioissa sekä sitä, miten kulloiseen organisaatioon kuuluminen vaikutti niiden toimintaan ja sen poliittisuuteen. Seurojen yhteydet esimerkiksi poliittisiin toimijoihin tai muihin urheiluorganisaatioihin vaikuttivat niiden päätöksentekoon ja poliittisiin kannanottoihin. Tutkimukseni päälähteitä ovat seurojen, alueellisten urheilupiirien ja urheiluliittojen arkistoidut asiakirjat. Lisäksi hyödynnän seurojen tekemiä historiikkeja sekä valtakunnallisia urheilulehtiä.
Kajaanissa, kuten Suomessa laajemminkin, liikunta ja urheilu eriytyivät yhteiskuntaluokkien mukaan jo 1900-luvun alussa, ja eriytyminen kärjistyi sisällissodan jälkeen entisestään. Työväestöllä oli omat urheiluseuransa osana työväenyhdistystä, ja porvarillisilla toimijoilla oli omat urheiluseuransa esimerkiksi vapaapalokunnan ohessa. Tutkielmani osoittaa, että urheilu oli tärkeä osa kajaanilaista paikallisyhteisöä. Yhteiskunnassa näkyneet muutokset näkyivät urheilussa. Urheilu puolestaan toi muutosta yhteiskuntaan tarjoamalla välillä liennytystä ristiriitoihin ja välillä kasvattamalla niitä entisestään.
Tutkimaltani ajankohdalta on erotettavissa kolme erilaista ajanjaksoa. Vuosina 1900–1918 kajaanilaiset urheiluseurat elivät ja toimivat sopuisasti ja laajaa yhteistyötä tehden seuran jäsenten yhteiskuntaluokasta huolimatta. Vuosina 1918–1930 sisällissota ja sen seuraukset jakoivat suomalaisen yhteiskunnan ja sen myötä myös kajaanilaisen urheiluelämän. Tällä ajanjaksolla vasemmistolainen politiikka nosti Kajaanissa suosiotaan.
Vuosia 1930–1939 luonnehtii kaksi päinvastaista kehityssuuntaa. Aluksi Lapuan liike onnistui saamaan kommunistilait voimaan, jotka lopettivat monen työväenyhdistyksen ja työväen urheiluseuran toiminnan. Kajaanissa työväen liikuntatoiminta loppui täysin noin vuoden ajaksi, kunnes se käynnistyi uudestaan vuonna 1931. Samalla työväen urheiluliike kääntyi kommunismista sosiaalidemokratiaan. Seuraavassa vaiheessa, 1930-luvun loppuvuosina, urheiluliike otti ensimmäisiä askeleita sopuisampaa ilmapiiriä kohti. Tämän taustalla oli poliittisen ilmapiirin rauhoittuminen ja vuodeksi 1940 suunnitellut Helsingin olympialaiset.
Naisten harrastama liikunta ja urheilu oli Kajaanissa tutkittavalla ajankohdalla samankaltaista kuin naisten toiminta politiikassa. Toiminta oli hiljaista ja maltillista, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Kajaanissa urheilu oli tärkeä osa paikallisyhteisöä. Yhteiskunnassa näkyneet muutokset näkyivät urheilussa. Urheilu puolestaan toi muutosta yhteiskuntaan luoden välillä liennytystä ristiriitoihin välillä kasvattaen niitä entisestään.
Kajaanissa, kuten Suomessa laajemminkin, liikunta ja urheilu eriytyivät yhteiskuntaluokkien mukaan jo 1900-luvun alussa, ja eriytyminen kärjistyi sisällissodan jälkeen entisestään. Työväestöllä oli omat urheiluseuransa osana työväenyhdistystä, ja porvarillisilla toimijoilla oli omat urheiluseuransa esimerkiksi vapaapalokunnan ohessa. Tutkielmani osoittaa, että urheilu oli tärkeä osa kajaanilaista paikallisyhteisöä. Yhteiskunnassa näkyneet muutokset näkyivät urheilussa. Urheilu puolestaan toi muutosta yhteiskuntaan tarjoamalla välillä liennytystä ristiriitoihin ja välillä kasvattamalla niitä entisestään.
Tutkimaltani ajankohdalta on erotettavissa kolme erilaista ajanjaksoa. Vuosina 1900–1918 kajaanilaiset urheiluseurat elivät ja toimivat sopuisasti ja laajaa yhteistyötä tehden seuran jäsenten yhteiskuntaluokasta huolimatta. Vuosina 1918–1930 sisällissota ja sen seuraukset jakoivat suomalaisen yhteiskunnan ja sen myötä myös kajaanilaisen urheiluelämän. Tällä ajanjaksolla vasemmistolainen politiikka nosti Kajaanissa suosiotaan.
Vuosia 1930–1939 luonnehtii kaksi päinvastaista kehityssuuntaa. Aluksi Lapuan liike onnistui saamaan kommunistilait voimaan, jotka lopettivat monen työväenyhdistyksen ja työväen urheiluseuran toiminnan. Kajaanissa työväen liikuntatoiminta loppui täysin noin vuoden ajaksi, kunnes se käynnistyi uudestaan vuonna 1931. Samalla työväen urheiluliike kääntyi kommunismista sosiaalidemokratiaan. Seuraavassa vaiheessa, 1930-luvun loppuvuosina, urheiluliike otti ensimmäisiä askeleita sopuisampaa ilmapiiriä kohti. Tämän taustalla oli poliittisen ilmapiirin rauhoittuminen ja vuodeksi 1940 suunnitellut Helsingin olympialaiset.
Naisten harrastama liikunta ja urheilu oli Kajaanissa tutkittavalla ajankohdalla samankaltaista kuin naisten toiminta politiikassa. Toiminta oli hiljaista ja maltillista, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Kajaanissa urheilu oli tärkeä osa paikallisyhteisöä. Yhteiskunnassa näkyneet muutokset näkyivät urheilussa. Urheilu puolestaan toi muutosta yhteiskuntaan luoden välillä liennytystä ristiriitoihin välillä kasvattaen niitä entisestään.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]