Tukiviittomat sanojen omaksumisen tukena tyypillisesti kehittyneillä lapsilla ja kielihäiriöisillä lapsilla
Savolainen, Milla (2021-05-17)
Savolainen, Milla
M. Savolainen
17.05.2021
© 2021 Milla Savolainen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105208027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105208027
Tiivistelmä
Kielihäiriöiden varhainen tunnistaminen ja kuntoutuksen aloitus ovat tärkeitä, jotta niiden aiheuttamat vaikeudet eivät pääse kasvamaan liian suureksi. Tukiviittomien käytöllä on tutkitusti positiivisia vaikutuksia kielihäiriöisten lasten kielelliseen kehitykseen. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko tukiviittomilla vaikutusta sanojen omaksumiseen tyypillisesti kehittyneillä lapsilla ja kielihäiriöisillä lapsilla.
Kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tulososassa käytettiin kahdeksaa tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2000–2020 aikana. Kolme artikkelia käsitteli tukiviittomien käyttöä tyypillisesti kehittyneiden lasten kanssa ja kaksi artikkelia kielihäiriöisten lasten kanssa. Kolme artikkelia käsitteli molempia tutkimuskysymyksiä.
Tulokset osoittivat, että tukiviittomat auttavat lapsia sanojen omaksumisessa. Vaikutus näkyi sekä tyypillisesti kehittyneiden, että kielihäiriöisten lasten kohdalla. Tukiviittomien vaikutus näkyi tyypillisesti kehittyneillä lapsilla kahden vuoden ikään asti. Tämän jälkeen eri koeryhmien suoriutumiserot kapenivat. Tukiviittoman ikonisuus oli positiivista vaikutusta edistävä tekijä. Kahdesta ikonisesta eleestä esineen muotoa kuvaava ele tuki sanan omaksumista enemmän, kuin toimintaa kuvaava ele. Ei-ikonisen eleen edistävä vaikutus näkyi vain nopean oppimisen vaiheessa. Eritoten kielihäiriöiset lapset hyötyivät sanojen omaksumisessa eleen ikonisuudesta.
Tutkielman perusteella kielihäiriöiset lapset hyötyisivät tukiviittomista osana kuntoutusta. Tukiviittomat eivät ole välttämättömiä tyypillisesti kehittyneiden lasten kielelliselle kehitykselle. Viittomia valittaessa on kiinnitettävä huomiota niiden ikonisuuteen. Lisäksi sanojen pitäisi olla arjessa usein käytettyjä, jotta lapset saavat paljon toistoja.
Jatkossa tarvitaan ikonisten ja ei-ikonisten tukiviittomien hyötyjä vertailevaa tutkimustietoa. Eritoten ei-ikonisten tukiviittomien hyödyistä olisi saatava lisää tutkimusta. Myös iän vaikutusta viittomien oppimiseen on selvitettävä. Viittomaan houkuttelemisen hyötyjä on tutkittava myös. Lisäksi tarvitaan tutkimustietoa siitä, onko oppimisen tukena käytetty muu materiaali välttämätöntä. Tutkimustietoa tarvitaan tukiviittomien käytön vaikutuksista kielihäiriöriskissä olevien lasten kielelliseen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Opeteltavien sanojen sopiva määrä on myös kartoitettava. Lisäksi on tärkeä tutkia parhaimpia keinoja opettaa viittomia lähiyhteisölle.
Kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tulososassa käytettiin kahdeksaa tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2000–2020 aikana. Kolme artikkelia käsitteli tukiviittomien käyttöä tyypillisesti kehittyneiden lasten kanssa ja kaksi artikkelia kielihäiriöisten lasten kanssa. Kolme artikkelia käsitteli molempia tutkimuskysymyksiä.
Tulokset osoittivat, että tukiviittomat auttavat lapsia sanojen omaksumisessa. Vaikutus näkyi sekä tyypillisesti kehittyneiden, että kielihäiriöisten lasten kohdalla. Tukiviittomien vaikutus näkyi tyypillisesti kehittyneillä lapsilla kahden vuoden ikään asti. Tämän jälkeen eri koeryhmien suoriutumiserot kapenivat. Tukiviittoman ikonisuus oli positiivista vaikutusta edistävä tekijä. Kahdesta ikonisesta eleestä esineen muotoa kuvaava ele tuki sanan omaksumista enemmän, kuin toimintaa kuvaava ele. Ei-ikonisen eleen edistävä vaikutus näkyi vain nopean oppimisen vaiheessa. Eritoten kielihäiriöiset lapset hyötyivät sanojen omaksumisessa eleen ikonisuudesta.
Tutkielman perusteella kielihäiriöiset lapset hyötyisivät tukiviittomista osana kuntoutusta. Tukiviittomat eivät ole välttämättömiä tyypillisesti kehittyneiden lasten kielelliselle kehitykselle. Viittomia valittaessa on kiinnitettävä huomiota niiden ikonisuuteen. Lisäksi sanojen pitäisi olla arjessa usein käytettyjä, jotta lapset saavat paljon toistoja.
Jatkossa tarvitaan ikonisten ja ei-ikonisten tukiviittomien hyötyjä vertailevaa tutkimustietoa. Eritoten ei-ikonisten tukiviittomien hyödyistä olisi saatava lisää tutkimusta. Myös iän vaikutusta viittomien oppimiseen on selvitettävä. Viittomaan houkuttelemisen hyötyjä on tutkittava myös. Lisäksi tarvitaan tutkimustietoa siitä, onko oppimisen tukena käytetty muu materiaali välttämätöntä. Tutkimustietoa tarvitaan tukiviittomien käytön vaikutuksista kielihäiriöriskissä olevien lasten kielelliseen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Opeteltavien sanojen sopiva määrä on myös kartoitettava. Lisäksi on tärkeä tutkia parhaimpia keinoja opettaa viittomia lähiyhteisölle.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32008]