Mistä on motivoiva koululiikuntatunti tehty?
Koski, Essi (2020-05-22)
Koski, Essi
E. Koski
22.05.2020
© 2020 Essi Koski. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005232158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005232158
Tiivistelmä
Liikunnalla on tärkeä merkitys ihmisen kokonaisvaltaisen terveyden kannalta. Liikunta vaikuttaa positiivisesti fyysisen, psyykkisen, sekä sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueisiin. On huolestuttavaa, etteivät kaikki liiku terveytensä kannalta riittävästi. Lapsuudessa opitut arvot, asenteet ja mallit vaikuttavat meihin vielä aikuisiällä. Koululiikunta on merkittävin liikuntakulttuurin lohko. Koululiikunnassa opettaja on vastuussa tunnin suunnittelusta, sen pidosta, ja arvioinnista. Opettaja on yksi tärkeä tekijä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa.
Tutkimuskysymykseni ovat, ”Mistä liikuntamotivaatio muodostuu?”, ja ”Miten opettaja voi vaikuttaa oppilaiden liikuntamotivaatioon koulussa?”. Motivaatioteorioista valitsin käsittelyyn itseohjautuvuus- ja tavoiteorientaatioteorian. Nämä teoriat sisäistettyään opettajalla on käytössään erilaisia keinoja vaikuttaa oppilaiden liikuntamotivaatioon.
Itseohjautuvuusteorian mukaan sisäisen motivaation tukeminen on tärkeää. Sisäisen motivaation tukemiseen kuuluu oppilaan autonomian, pätevyyden sekä yhteenkuuluvuuden tunteiden täyttyminen. Tunti kannattaa suunnitella nämä tunteet huomioiden. Autonomian ja pätevyyden tunteet täyttyvät esimerkiksi, kun oppilaalle annetaan mahdollisuus vaikuttaa toiminnan tasoon ja välineisiin. Toiminnan eriyttäminen lisää myös pätevyydentunnetta. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen täyttymisen kannalta on tärkeää, että opettaja suorittaa joukkuejaot heterogeenisesti.
Tavoiteorientaatioteorian mukaan tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto tukee oppilaiden motivaation syntymistä, sekä viihtyvyyttä tunnilla. Tässä opettajan tulee kiinnittää huomiota siihen, että tunnilla teetetyt tehtävät tukevat jokaisen oppilaan yksilöllistä kasvua. Palautetta kannattaa antaa sitkeästä yrittämisestä, ei ainoastaan onnistuneesta lopputuloksesta.
Tutkimuskysymykseni ovat, ”Mistä liikuntamotivaatio muodostuu?”, ja ”Miten opettaja voi vaikuttaa oppilaiden liikuntamotivaatioon koulussa?”. Motivaatioteorioista valitsin käsittelyyn itseohjautuvuus- ja tavoiteorientaatioteorian. Nämä teoriat sisäistettyään opettajalla on käytössään erilaisia keinoja vaikuttaa oppilaiden liikuntamotivaatioon.
Itseohjautuvuusteorian mukaan sisäisen motivaation tukeminen on tärkeää. Sisäisen motivaation tukemiseen kuuluu oppilaan autonomian, pätevyyden sekä yhteenkuuluvuuden tunteiden täyttyminen. Tunti kannattaa suunnitella nämä tunteet huomioiden. Autonomian ja pätevyyden tunteet täyttyvät esimerkiksi, kun oppilaalle annetaan mahdollisuus vaikuttaa toiminnan tasoon ja välineisiin. Toiminnan eriyttäminen lisää myös pätevyydentunnetta. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen täyttymisen kannalta on tärkeää, että opettaja suorittaa joukkuejaot heterogeenisesti.
Tavoiteorientaatioteorian mukaan tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto tukee oppilaiden motivaation syntymistä, sekä viihtyvyyttä tunnilla. Tässä opettajan tulee kiinnittää huomiota siihen, että tunnilla teetetyt tehtävät tukevat jokaisen oppilaan yksilöllistä kasvua. Palautetta kannattaa antaa sitkeästä yrittämisestä, ei ainoastaan onnistuneesta lopputuloksesta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32026]