Liikunnan vaikutukset leikki-ikäisen lapsen psykososiaaliseen kehitykseen ja hyvinvointiin
Maaninka, Laura (2020-05-07)
Maaninka, Laura
L. Maaninka
07.05.2020
© 2020 Laura Maaninka. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005121689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005121689
Tiivistelmä
Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen aiemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden perusteella liikunnan myönteisiä vaikutuksia leikki-ikäisen lapsen psykososiaaliseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Nostan esiin leikin ja sen keskeisen, aktiivista osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta edellyttävän, merkityksen osana lapsen kasvua ja kehitystä. Koen aiheen tärkeäksi, sillä nykypäivänä uutisoidaan yhä enemmän lasten ja nuorten terveyttä uhkaavien mielenterveyden ja sosiaalisen kehityksen ongelmien lisääntymisestä. Liikunnan merkitystä lapsen kehityksessä on tärkeä korostaa, koska sillä on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia fyysisen terveyden lisäksi lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja hyvinvointiin.
Haluan tämän katsauksen avulla välittää lapsiperheille ja muille lasten kanssa toimiville henkilöille tietoa liikunnan merkityksestä osana lapsen elämää, motivoida heitä liikkumaan ja näin ollen vaikuttaa myönteisesti lasten psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja hyvin-vointiin. Lasten hyvinvoinnilla on merkittävä osallisuus myös perheiden hyvinvoinnissa, joten katsaukseni voi edesauttaa myös sitä. Lisäksi tavoitteenani on kehittää omaa ammattitaitoani tulevaisuutta ajatellen ja nykypäivänä toimiessani opintojen ohella liikunnanohjaajana.
Katsauksessa esille tulleiden tutkimusten mukaan suomalaiset lapset viettävät yhä liikaa aikaa paikallaan ollen, eikä monikaan suomalainen lapsi tavoita suositusten mukaista liikuntamäärää. Nykypäivänä yhteiskunnalliset muutokset, kuten teknologisoituminen, ovat vähentäneet lasten päivittäisen liikunnan määrää huomattavasti, joka näin ollen vaarantaa heidän kehityksensä. Tähän tulisi kiinnittää huomiota, sillä varhaisen lapsuuden on todettu olevan kriittinen vaihe paikallaanolon ja liikkumattomuuden tapojen muodostumiselle. Lisäksi lapsuusaikana opittu liikunta-aktiivisuus seuraa yleensä aikuisuuteen ja ennaltaehkäisee näin myöhempiä terveysriskejä. Liikunnasta on hyötyä yksilön lisäksi myös yhteiskunnalle liikunnan ja liikunnallisen lapsuuden vähentäessä terveyspalveluiden käyttöä ja niiden aiheuttamia kustannuksia.
Haluan tämän katsauksen avulla välittää lapsiperheille ja muille lasten kanssa toimiville henkilöille tietoa liikunnan merkityksestä osana lapsen elämää, motivoida heitä liikkumaan ja näin ollen vaikuttaa myönteisesti lasten psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja hyvin-vointiin. Lasten hyvinvoinnilla on merkittävä osallisuus myös perheiden hyvinvoinnissa, joten katsaukseni voi edesauttaa myös sitä. Lisäksi tavoitteenani on kehittää omaa ammattitaitoani tulevaisuutta ajatellen ja nykypäivänä toimiessani opintojen ohella liikunnanohjaajana.
Katsauksessa esille tulleiden tutkimusten mukaan suomalaiset lapset viettävät yhä liikaa aikaa paikallaan ollen, eikä monikaan suomalainen lapsi tavoita suositusten mukaista liikuntamäärää. Nykypäivänä yhteiskunnalliset muutokset, kuten teknologisoituminen, ovat vähentäneet lasten päivittäisen liikunnan määrää huomattavasti, joka näin ollen vaarantaa heidän kehityksensä. Tähän tulisi kiinnittää huomiota, sillä varhaisen lapsuuden on todettu olevan kriittinen vaihe paikallaanolon ja liikkumattomuuden tapojen muodostumiselle. Lisäksi lapsuusaikana opittu liikunta-aktiivisuus seuraa yleensä aikuisuuteen ja ennaltaehkäisee näin myöhempiä terveysriskejä. Liikunnasta on hyötyä yksilön lisäksi myös yhteiskunnalle liikunnan ja liikunnallisen lapsuuden vähentäessä terveyspalveluiden käyttöä ja niiden aiheuttamia kustannuksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]