Sanaton viestintä ja sen kulttuurisidonnaisuus varhaiskasvatuksessa
Turpeinen, Vilma (2020-05-03)
Turpeinen, Vilma
V. Turpeinen
03.05.2020
© 2020 Vilma Turpeinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005081651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005081651
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman aiheena on sanaton viestintä sekä sen kulttuurisidonnaisuus. Tutkielma on kvalitatiivinen sekä se on toteutettu integroivan kirjallisuuskatsauksen kriteeristön mukaisesti. Tutkielmalla pyritään selvittämään sanattoman viestinnän efekti varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä lapsien väliseen vuorovaikutukseen sekä luoda kokonaiskuva sanattoman viestinnän kulttuurisidonnaisuuden ilmenemisestä varhaiskasvatuksessa. Lapsen sanattomaan viestintään sekä erityisesti sen kulttuurisidonnaisuuteen liittyvää tutkimustietoa on melko vähän, joten tutkielmani tavoitteena onkin jäsentää jo olemassa olevaa tutkimusaineistoa sekä samalla luoda uutta tietoa sanattomasta viestinnästä ja sen kulttuurisidonnaisuudesta.
Sanaton viestintä koostuu muun muassa kinesiikasta, haptiikasta sekä proksemiikasta eli ilmeistä, eleistä, kosketuksesta sekä tilankäytöstä. Ihminen käyttää sanatonta viestintäänsä joko vuorovaikutuksen tukijana tai itsenäisinä ilmauksina. Ilmeillä ja eleillä voidaankin tuoda esille todellisia asenteita sekä tunteita ja kosketuksella sekä tilankäytöllä viestitään muun muassa kiintymystä sekä yhteenkuuluvuutta. Lapsen sekä varhaiskasvatuksen välinen sanaton viestintä on kokoaikaista, jonka avulla erityisesti lapset viestivät haluamaansa sekä aikuiset vastaavat siihen. Sanattomalla viestinnällä on myös suuri rooli varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä lasten luottavaisen sekä lämpimän suhteen muodostumisessa.
Sanaton viestintä on monessa tapauksessa opittua sekä ympäristöönsä kytköksissä. Tämän vuoksi myös kulttuurilla on suuri merkitys lapsien sekä aikuisten sanattomaan viestintään. Ilmeiden ja eleiden tarkoituksissa voi olla paljon eroja kulttuurien välillä sekä kosketukseen että ympäröivään tilaan suhtaudutaan kulttuurista riippuen hyvinkin eri tavalla. Monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa toimiessa sekä eleitä ja ilmeitä käyttäessä kulttuuritietoisuus tulee olla päivitettyä sekä kosketukseen tulee asennoitua kulttuurin mukaisesti. Näin vuorovaikutus on toimivaa, ilman väärinkäsityksiä tai loukkaantumisia.
Sanaton viestintä koostuu muun muassa kinesiikasta, haptiikasta sekä proksemiikasta eli ilmeistä, eleistä, kosketuksesta sekä tilankäytöstä. Ihminen käyttää sanatonta viestintäänsä joko vuorovaikutuksen tukijana tai itsenäisinä ilmauksina. Ilmeillä ja eleillä voidaankin tuoda esille todellisia asenteita sekä tunteita ja kosketuksella sekä tilankäytöllä viestitään muun muassa kiintymystä sekä yhteenkuuluvuutta. Lapsen sekä varhaiskasvatuksen välinen sanaton viestintä on kokoaikaista, jonka avulla erityisesti lapset viestivät haluamaansa sekä aikuiset vastaavat siihen. Sanattomalla viestinnällä on myös suuri rooli varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä lasten luottavaisen sekä lämpimän suhteen muodostumisessa.
Sanaton viestintä on monessa tapauksessa opittua sekä ympäristöönsä kytköksissä. Tämän vuoksi myös kulttuurilla on suuri merkitys lapsien sekä aikuisten sanattomaan viestintään. Ilmeiden ja eleiden tarkoituksissa voi olla paljon eroja kulttuurien välillä sekä kosketukseen että ympäröivään tilaan suhtaudutaan kulttuurista riippuen hyvinkin eri tavalla. Monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa toimiessa sekä eleitä ja ilmeitä käyttäessä kulttuuritietoisuus tulee olla päivitettyä sekä kosketukseen tulee asennoitua kulttuurin mukaisesti. Näin vuorovaikutus on toimivaa, ilman väärinkäsityksiä tai loukkaantumisia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32038]