Pohjoissaamen interferenssi äidinkieleltään saamelaisten puhumassa suomessa
Ritola, Veikka (2020-05-05)
Ritola, Veikka
V. Ritola
05.05.2020
© 2020 Veikka Ritola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005061621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005061621
Tiivistelmä
Tutkin kandidaatintutkielmassani pohjoissaamen interferenssiä pohjoissaamea äidinkielenään puhuvien ihmisten suomessa. Interferenssillä tässä tutkielmassa tarkoitetaan sellaisia tapauksia, joissa poikkeavuudet suomen yleiskielen tai murteiden äänne- ja muotorakenteesta voidaan katsoa pohjoissaamen motivoimiksi. Tavoitteenani on selvittää, millaisena interferenssinä puhujien äidinkieli ilmenee suomessa morfologisella, fonologisella ja morfofonologisella tasolla. Lisäksi tutkin, ovatko jotkin interferenssipiirteet mahdollisesti universaaleja eli esiintyykö niitä usealla eri informantilla.
Aineistonani minulla on 9 tuntia äidinkielisten pohjoissaamelaisten puhumaa suomea 1960-luvulta. Olen litteroinut äänitteistä sellaisia pätkiä, joissa olen havainnut pohjoissaamen interferenssiä, ja analysoinut niissä esiintyvien sanojen äänne- ja muotorakennetta.
Analyysini mukaan interferenssiä ilmenee kielen rakenteessa laajasti, myös oman tutkimuskohteeni ulkopuolella syntaksissa. Esimerkkitapauksia ovat muun muassa saamen imperfektin tunnuksen käyttö suomenkielisissä sanoissa ja soinnittomia klusiileja sisältävä /h/-äänne, joka on saamen motivoima. Osa interferenssipiirteistä toistuu useilla eri informanteilla, osa vain pienellä joukolla.
Aineistonani minulla on 9 tuntia äidinkielisten pohjoissaamelaisten puhumaa suomea 1960-luvulta. Olen litteroinut äänitteistä sellaisia pätkiä, joissa olen havainnut pohjoissaamen interferenssiä, ja analysoinut niissä esiintyvien sanojen äänne- ja muotorakennetta.
Analyysini mukaan interferenssiä ilmenee kielen rakenteessa laajasti, myös oman tutkimuskohteeni ulkopuolella syntaksissa. Esimerkkitapauksia ovat muun muassa saamen imperfektin tunnuksen käyttö suomenkielisissä sanoissa ja soinnittomia klusiileja sisältävä /h/-äänne, joka on saamen motivoima. Osa interferenssipiirteistä toistuu useilla eri informanteilla, osa vain pienellä joukolla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]