Nuorten lukemistottumukset ja lukemismotivaatio erityisesti heikkojen lukijoiden kannalta tarkasteltuna
Majonen, Virva (2020-04-16)
Majonen, Virva
V. Majonen
16.04.2020
© 2020 Virva Majonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004181469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004181469
Tiivistelmä
Suomalaisnuorten lukemiseen käyttämä aika, lukemisen monipuolisuus ja kiinnostus lukemiseen ovat vähentyneet selvästi 2000-luvun aikana, mikä näkyy heikentyneenä lukutaitona. Jotta lukutaidon heikkeneminen saadaan pysäytettyä ja lukutaito uudelleen nousuun, on tärkeää kannustaa nuoria lukemaan vapaa-ajallaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella nuorten lukemistottumuksia, lukemismotivaatiota ja lukemiseen liittyviä minäpystyvyysuskomuksia sekä niitä selittäviä tekijöitä. Tavoitteena oli myös löytää keinoja lukemismotivaation vahvistamiseen ja syitä, jotka vähentävät lukemista. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat koko ikäryhmän lisäksi lukutaidoltaan heikoimmat nuoret. Tutkimus toteutettiin osana Lukihanke Pohjoinen -hanketta. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselytyökalun avulla. Tutkimusjoukko (N=196) koostui neljän pohjoissuomalaisen koulun yhdeksäsluokkalaisista oppilaista. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS Statistics 25 -ohjelman avulla.
Tutkimustulosten mukaan 57 % nuorista luki yli puoli tuntia päivässä. Heikot lukijat (n=48) lukivat selvästi vähemmän kuin muut. Heikoista lukijoista vain 37 % luki yli puoli tuntia päivässä. Pojat lukivat selvästi vähemmän kuin tytöt. Digi- ja verkkotekstit olivat nuorille selvästi mieluisampaa luettavaa kuin perinteiset printtitekstit. Lähes kaikki nuoret, myös ne, joiden lukutaito oli heikko, lukivat päivittäin sähköpostia, muita viestejä ja sometekstejä. Kaunokirjallisuutta ja muuta painettua kirjallisuutta luettiin huomattavasti vähemmän. Vähintään kerran viikossa kaunokirjallisuutta luki 16 % kaikista nuorista ja vain 2 % heikoista lukijoista. Kaikista nuorista 61 % ja heikoista lukijoista 83 % ei lukenut kaunokirjallisuutta omasta halustaan koskaan tai tuskin koskaan. Tyttöjen lukemismotivaation keskiarvo (2,82) oli poikien keskiarvoa (2,19) suurempi. Minäpystyvyydessä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa tyttöjen ja poikien välillä. Sisäisen lukemismotivaation voimakkain selittäjä oli minäpystyvyys lukemisessa. Myös sukupuoli, kodin lukemisilmapiiri ja luetun ymmärtämisen taidot selittivät merkitsevästi sisäistä motivaatiota. Yhdessä nämä tekijät selittivät 56 % sisäisen lukemismotivaation vaihtelusta. Minäpystyvyyden voimakkain selittäjä oli lukemisen sujuvuus. Minäpystyvyyttä selittivät merkitsevästi myös kodin lukemisilmapiiri ja luetun ymmärtämisen taidot. Yhdessä nämä tekijät selittivät 37 % sisäisen lukemismotivaation vaihtelusta. Nuorten mukaan lukemaan motivoisivat kiinnostavien kirjojen parempi saatavuus, äänikirjojen kuunteleminen, lukemisesta saadut palkkiot, kannustava palaute opettajilta tai vanhemmilta ja luetuista kirjoista keskusteleminen kavereiden kanssa. Lukemista vähensivät se, että kavereiden kanssa oleminen kiinnostaa enemmän, ajan puute, kännykän ja somen viemä huomio, kiinnostavien kirjojen puute ja se, ettei lukeminen vaan kiinnosta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisesti heikkojen lukijoiden ja poikien lukemismotivaation vahvistaminen on tärkeää. Kun halutaan vahvistaa lukemismotivaatiota, on syytä kiinnittää huomiota myös minäpystyvyyteen. Heikkojen lukijoiden kohdalla myös lukutaidon kehittämiseen tähtäävät toimet ovat tarpeellisia.
Tutkimustulosten mukaan 57 % nuorista luki yli puoli tuntia päivässä. Heikot lukijat (n=48) lukivat selvästi vähemmän kuin muut. Heikoista lukijoista vain 37 % luki yli puoli tuntia päivässä. Pojat lukivat selvästi vähemmän kuin tytöt. Digi- ja verkkotekstit olivat nuorille selvästi mieluisampaa luettavaa kuin perinteiset printtitekstit. Lähes kaikki nuoret, myös ne, joiden lukutaito oli heikko, lukivat päivittäin sähköpostia, muita viestejä ja sometekstejä. Kaunokirjallisuutta ja muuta painettua kirjallisuutta luettiin huomattavasti vähemmän. Vähintään kerran viikossa kaunokirjallisuutta luki 16 % kaikista nuorista ja vain 2 % heikoista lukijoista. Kaikista nuorista 61 % ja heikoista lukijoista 83 % ei lukenut kaunokirjallisuutta omasta halustaan koskaan tai tuskin koskaan. Tyttöjen lukemismotivaation keskiarvo (2,82) oli poikien keskiarvoa (2,19) suurempi. Minäpystyvyydessä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa tyttöjen ja poikien välillä. Sisäisen lukemismotivaation voimakkain selittäjä oli minäpystyvyys lukemisessa. Myös sukupuoli, kodin lukemisilmapiiri ja luetun ymmärtämisen taidot selittivät merkitsevästi sisäistä motivaatiota. Yhdessä nämä tekijät selittivät 56 % sisäisen lukemismotivaation vaihtelusta. Minäpystyvyyden voimakkain selittäjä oli lukemisen sujuvuus. Minäpystyvyyttä selittivät merkitsevästi myös kodin lukemisilmapiiri ja luetun ymmärtämisen taidot. Yhdessä nämä tekijät selittivät 37 % sisäisen lukemismotivaation vaihtelusta. Nuorten mukaan lukemaan motivoisivat kiinnostavien kirjojen parempi saatavuus, äänikirjojen kuunteleminen, lukemisesta saadut palkkiot, kannustava palaute opettajilta tai vanhemmilta ja luetuista kirjoista keskusteleminen kavereiden kanssa. Lukemista vähensivät se, että kavereiden kanssa oleminen kiinnostaa enemmän, ajan puute, kännykän ja somen viemä huomio, kiinnostavien kirjojen puute ja se, ettei lukeminen vaan kiinnosta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisesti heikkojen lukijoiden ja poikien lukemismotivaation vahvistaminen on tärkeää. Kun halutaan vahvistaa lukemismotivaatiota, on syytä kiinnittää huomiota myös minäpystyvyyteen. Heikkojen lukijoiden kohdalla myös lukutaidon kehittämiseen tähtäävät toimet ovat tarpeellisia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]