Luokkahuoneen tilaratkaisut oppimisen tukena alakoulussa
Huovari, Emma; Suomela, Jemina (2020-04-08)
Huovari, Emma
Suomela, Jemina
E. Huovari; J. Suomela
08.04.2020
© 2020 Emma Huovari, Jemina Suomela. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004151427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004151427
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, miten luokkahuoneen fyysinen tila ja kalusteet tukevat oppimista alakoulukontekstissa. Oppimisympäristöllä on useita eri ulottuvuuksia, mutta tutkielma on rajattu fyysiseen oppimisympäristöön henkilökohtaisen kiinnostuksen pohjalta. Fyysinen oppimisympäristö on rajattu koulukontekstiin ja vielä tarkemmin luokkahuoneeseen. Tutkimuskysymys on muotoutunut seuraavanlaiseksi: Miten luokkahuoneen tila- ja kalusteratkaisut tukevat oppimista alakoulussa?
Nykyinen oppimisympäristöihin liittyvä tutkimus painottuu selkeästi tieto- ja viestintäteknologisiin ympäristöihin. Fyysisen oppimisympäristön tutkimuksessa tulee ilmi avoimen ja suljetun oppimisympäristön merkitys, minkä vuoksi tämä näkökulma on huomioitu tutkielmassa. Tutkielmassa esitetään eri oppimiskäsityksiä, jotka vaikuttavat nykyoppimiskäsitykseen. Nämä oppimiskäsitykset ovat konstruktiivinen ja sosiokonstruktiivinen oppimiskäsitys, tutkiva oppiminen sekä yhteistoiminnallinen oppiminen.
Lisäksi tutkielmassa esitellään oppimisympäristön eri ulottuvuuksia. Fyysiseen, sosiaaliseen, psykologiseen ja pedagogiseen oppimisympäristöön perehdytään näistä ulottuvuuksista tarkemmin. Luokkahuonetta tarkastellaan sekä avoimena että suljettuna oppimisympäristönä ja niiden soveltuvuutta pedagogisten toimintatapojen käytössä pohditaan. Tutkielmassa esitellään myös kolme eri oppimisen mallin mukaista tilaratkaisua, joihin opettajalla itselläänkin on mahdollisuus vaikuttaa. Opettajan vaikutusmahdollisuuksia oppimisympäristön kehittämisessä käsitellään laajemmin omassa luvussaan. Lisäksi tutkielmassa pohditaan oppimisympäristöjen kehittämisen haasteita. Oppimisympäristön moniulotteisuuden vuoksi on hankala määrittää täydellistä oppimisympäristöä, mikä tuo omat haasteensa oppimisympäristön kehittämiselle. Lisäksi haasteita asettaa se, että kaikki koulurakennukset eivät ole ajanmukaisia eikä koulujen toimintakulttuuri ole aina avoin uusille ratkaisuille.
Tutkielman avulla voidaan todeta, että täydellistä oppimisympäristöä on vaikea määrittää, sillä oppijoita on yhtä paljon kuin oppimisympäristöjä. Tietynlainen oppimisympäristö ei toimi jokaisen oppilaan kohdalla. Tämän vuoksi tutkielmassa on päästy johtopäätökseen, että oppimisen kannalta paras fyysinen oppimisympäristö on joustava ja muunneltava kokonaisuus, mitä nykyaikaiset avoimet oppimisympäristöt tarjoavat. Pohdinnassa tarkastellaan tutkielman luotettavuutta ja pohditaan, millaista lisätutkimusta oppimisympäristöt kaipaavat.
Nykyinen oppimisympäristöihin liittyvä tutkimus painottuu selkeästi tieto- ja viestintäteknologisiin ympäristöihin. Fyysisen oppimisympäristön tutkimuksessa tulee ilmi avoimen ja suljetun oppimisympäristön merkitys, minkä vuoksi tämä näkökulma on huomioitu tutkielmassa. Tutkielmassa esitetään eri oppimiskäsityksiä, jotka vaikuttavat nykyoppimiskäsitykseen. Nämä oppimiskäsitykset ovat konstruktiivinen ja sosiokonstruktiivinen oppimiskäsitys, tutkiva oppiminen sekä yhteistoiminnallinen oppiminen.
Lisäksi tutkielmassa esitellään oppimisympäristön eri ulottuvuuksia. Fyysiseen, sosiaaliseen, psykologiseen ja pedagogiseen oppimisympäristöön perehdytään näistä ulottuvuuksista tarkemmin. Luokkahuonetta tarkastellaan sekä avoimena että suljettuna oppimisympäristönä ja niiden soveltuvuutta pedagogisten toimintatapojen käytössä pohditaan. Tutkielmassa esitellään myös kolme eri oppimisen mallin mukaista tilaratkaisua, joihin opettajalla itselläänkin on mahdollisuus vaikuttaa. Opettajan vaikutusmahdollisuuksia oppimisympäristön kehittämisessä käsitellään laajemmin omassa luvussaan. Lisäksi tutkielmassa pohditaan oppimisympäristöjen kehittämisen haasteita. Oppimisympäristön moniulotteisuuden vuoksi on hankala määrittää täydellistä oppimisympäristöä, mikä tuo omat haasteensa oppimisympäristön kehittämiselle. Lisäksi haasteita asettaa se, että kaikki koulurakennukset eivät ole ajanmukaisia eikä koulujen toimintakulttuuri ole aina avoin uusille ratkaisuille.
Tutkielman avulla voidaan todeta, että täydellistä oppimisympäristöä on vaikea määrittää, sillä oppijoita on yhtä paljon kuin oppimisympäristöjä. Tietynlainen oppimisympäristö ei toimi jokaisen oppilaan kohdalla. Tämän vuoksi tutkielmassa on päästy johtopäätökseen, että oppimisen kannalta paras fyysinen oppimisympäristö on joustava ja muunneltava kokonaisuus, mitä nykyaikaiset avoimet oppimisympäristöt tarjoavat. Pohdinnassa tarkastellaan tutkielman luotettavuutta ja pohditaan, millaista lisätutkimusta oppimisympäristöt kaipaavat.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31993]