Arkistoarkeologiaa : Oravaisensaaren Pöyköpellon rakennusjäänne
Pietiläinen, Saija (2020-01-22)
Pietiläinen, Saija
S. Pietiläinen
22.01.2020
© 2020 Saija Pietiläinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202001231071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202001231071
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on Tornion Oravaisensaaren erään rakennusjäänteen tarkastelu niin sanotusti arkistoarkeologian näkökulmasta. Aikanaan isot kaivaukset ovat tutkimuksellisesti jääneet hieman kesken. Virallisia kaivausraportteja kaivauksilta ei ole ja tutkimuksellisesti aiheen käsittely on jäänyt muutamien artikkeleiden varaan sekä muutamiin pro gradu -tutkielmiin, joissa on sivuttu myös Oravaisensaaren esineistöä, mutta rakenteita ei ole tutkittu aiemmin.
Keskityin kaivaustenjohtajan Pentti Koivusen suurtuvaksi tulkitseman rakenteen ja sen lähialueen läpikäyntiin. Tehtäväni oli tutkia, millä tavalla näin jälkikäteen saatavilla oleva aineisto tukee Koivusen tulkintaa vai voidaanko esittää erilainen tulkinta pohjaten nykytutkimukseen ja omaan tulkintaani saatavilla olevien aineistojen perusteella. Aineistona minulla oli käytettävissä kaivausten karttoja, joista kahden ensimmäisen vuoden osalta päädyin käyttämään luonnoksia, jotka piirsin puhtaaksi, esineluettelot, paljon kuvia sekä kaivausten päiväkirjat. Osana tutkimustani pyrin myös selvittämään, mitä arkistomateriaali kertoo kaivauksista näin jälkikäteen kaivausraporttien puuttuessa ja mitä haasteita se luo. Lisäksi pyrin tarkastelemaan rakenteita suhteessa tehtyihin esinelöytöihin ja mitä nykytutkimus pystyy niiden osalta tarkentamaan.
Kävin läpi kaivausten materiaalin lähdekriittisesti ja pyrin luomaan tarkemman kuvan rakenteista ja etsimään vastaavuuksia uudemman tutkimuksen valossa. Vertailumateriaalina minulla oli lähinnä Turun ja Tornion kaupunkien sekä Helsingin Vanhankaupungin kaivausten tuloksia. Esinetutkimuksen osalta pyrin läpikäymään uudempaa tutkimusta Oravaisensaaresta ja tarkentamaan, mitä se kertoo tutkimistani rakenteista. Lisäksi kävin läpi kursorisesti muutamia esineryhmiä ja kirjallisuuden avulla pyrin tarkentamaan niiden antamaa kuvaa.
Kaivaukset on tehty aikana, jolloin kaupunki- ja historiallisen ajan kaivausten metodiikka on ollut vasta muotoutumassa, mikä näkyy myös lähdemateriaalissa ja erityisesti kerrosten erottamisessa toisistaan ja suhteista eri rakenteisiin. Jo 70-luvulla tehtyjen ja 1980 kaivausten välillä on iso ero, puhumattakaan nykypäivästä. Myös se, että on lähdetty lähtökohtaisesti etsimään keskiaikaa ja lapinvouti Niilo Oravaista, on mielestäni hieman värittänyt tulkintoja. Suurtuvan osalta esittäisin varovaisemman tulkinnan kuin aiemmin ja vaikka vanhimmat kerrokset voivat hyvinkin olla 1500-luvulta, vaikuttaisi rakenteet ajoittuvan paremminkin 1600-luvulle ja jopa 1700-luvulle. En myöskään puhuisi mistään suurtuvasta, vaan todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin useampi huoneinen rakenne ja päällekkäisiä rakennuksia. Esineiden osalta tulin tulokseen, että vaikkei kaikkia löytöjä voi tarkasti asemoida rakenteisiin voidaan niiden kautta tarkemmalla rajauksella kuitenkin saada osviittaa ajoitukseen ja ainakin ne näyttäisivät tukevan rakenteista esittämääni ajoitusta. Paljon olisi silti vielä tehtävää. Rakenteita tulisi tarkastella kokonaisuutena ainakin Pöykön pellon osalta ja myös esinetutkimuksella olisi enemmän annettavaa tiukemmilla rajauksilla suhteessa rakenteisiin.
Keskityin kaivaustenjohtajan Pentti Koivusen suurtuvaksi tulkitseman rakenteen ja sen lähialueen läpikäyntiin. Tehtäväni oli tutkia, millä tavalla näin jälkikäteen saatavilla oleva aineisto tukee Koivusen tulkintaa vai voidaanko esittää erilainen tulkinta pohjaten nykytutkimukseen ja omaan tulkintaani saatavilla olevien aineistojen perusteella. Aineistona minulla oli käytettävissä kaivausten karttoja, joista kahden ensimmäisen vuoden osalta päädyin käyttämään luonnoksia, jotka piirsin puhtaaksi, esineluettelot, paljon kuvia sekä kaivausten päiväkirjat. Osana tutkimustani pyrin myös selvittämään, mitä arkistomateriaali kertoo kaivauksista näin jälkikäteen kaivausraporttien puuttuessa ja mitä haasteita se luo. Lisäksi pyrin tarkastelemaan rakenteita suhteessa tehtyihin esinelöytöihin ja mitä nykytutkimus pystyy niiden osalta tarkentamaan.
Kävin läpi kaivausten materiaalin lähdekriittisesti ja pyrin luomaan tarkemman kuvan rakenteista ja etsimään vastaavuuksia uudemman tutkimuksen valossa. Vertailumateriaalina minulla oli lähinnä Turun ja Tornion kaupunkien sekä Helsingin Vanhankaupungin kaivausten tuloksia. Esinetutkimuksen osalta pyrin läpikäymään uudempaa tutkimusta Oravaisensaaresta ja tarkentamaan, mitä se kertoo tutkimistani rakenteista. Lisäksi kävin läpi kursorisesti muutamia esineryhmiä ja kirjallisuuden avulla pyrin tarkentamaan niiden antamaa kuvaa.
Kaivaukset on tehty aikana, jolloin kaupunki- ja historiallisen ajan kaivausten metodiikka on ollut vasta muotoutumassa, mikä näkyy myös lähdemateriaalissa ja erityisesti kerrosten erottamisessa toisistaan ja suhteista eri rakenteisiin. Jo 70-luvulla tehtyjen ja 1980 kaivausten välillä on iso ero, puhumattakaan nykypäivästä. Myös se, että on lähdetty lähtökohtaisesti etsimään keskiaikaa ja lapinvouti Niilo Oravaista, on mielestäni hieman värittänyt tulkintoja. Suurtuvan osalta esittäisin varovaisemman tulkinnan kuin aiemmin ja vaikka vanhimmat kerrokset voivat hyvinkin olla 1500-luvulta, vaikuttaisi rakenteet ajoittuvan paremminkin 1600-luvulle ja jopa 1700-luvulle. En myöskään puhuisi mistään suurtuvasta, vaan todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin useampi huoneinen rakenne ja päällekkäisiä rakennuksia. Esineiden osalta tulin tulokseen, että vaikkei kaikkia löytöjä voi tarkasti asemoida rakenteisiin voidaan niiden kautta tarkemmalla rajauksella kuitenkin saada osviittaa ajoitukseen ja ainakin ne näyttäisivät tukevan rakenteista esittämääni ajoitusta. Paljon olisi silti vielä tehtävää. Rakenteita tulisi tarkastella kokonaisuutena ainakin Pöykön pellon osalta ja myös esinetutkimuksella olisi enemmän annettavaa tiukemmilla rajauksilla suhteessa rakenteisiin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]