Nuorten sosiaalinen hyvinvointi musiikin valinnaiskurssilla : ”Kaikki on siellä vähän niinku perhe. Musiikkiperhe.”
Kurkinen, Emma (2019-12-17)
Kurkinen, Emma
E. Kurkinen
17.12.2019
© 2019 Emma Kurkinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201912183307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201912183307
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tarkastella musiikin valinnaiskurssin roolia nuorten sosiaalisessa hyvinvoinnissa kouluympäristössä. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty useita aineistonkeruumenetelmiä käyttäen eli monimenetelmäisesti. Tutkielman varsinainen aineisto koostuu seitsemän (7) nuoren teemahaastatteluista.
Koulu on ympäristönä nuorten tärkeimpiä sosiaalisia kohtaamispaikkoja, jossa he viettävät suurimman osan ajastaan. Sekä kouluterveyskyselyn tulokset koulu-uupumuksen kasvusta että kouluhyvinvoinnin tutkimukset antavat viitteitä siitä, mihin koulujen tulisi keskittää voimavarojaan: yhteisöllisyyden kasvattamiseen. Musiikin oppiaineen työskentelytavat kuten yhteissoitto ja -laulu tai esiintymisiin valmistautuminen ovat yhteisöllistä toimintaa ja edistävät oppilaiden sosiaalista hyvinvointia. Musiikki vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti ja luo siteitä ihmisten välille.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys sisältää kolme päälukua, joista ensimmäinen etenee hyvinvoinnin ja sosiaalisen hyvinvoinnin käsitteiden määrittelystä nuoruuteen ikäkautena ja nuoruuden vertaisryhmän merkitykseen. Seuraava luku käsittelee kouluympäristön sosiaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja kouluhyvinvointia. Viimeinen luku käsittelee koulun musiikinopetusta ja musiikin sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia.
Aineistolähtöisen sisällönanalyysin pohjalta muodostui kuusi (6) sosiaalisen hyvinvoinnin pääluokkaa: musiikin valinnaiskurssi, positiivinen ryhmädynamiikka, musiikinryhmän kehittyminen, musiikinopettajan rooli, esiintymiset ja kaverisuhteet. Oppilaat kokivat musiikin valinnaisryhmän yhtenäiseksi ja hyväksyväksi. Musiikinopettajan rooli nousi isoon osaan positiivisen ryhmädynamiikan rakentajana. Musiikintunnit koettiin rentona ympäristönä, jossa voi toteuttaa itseään. Toisten huomiointi näyttäytyi valinnaisryhmässä auttamisena, kannustamisena ja jakamisena. Esiintymisiin valmistautuessa yhteisen päämäärän tavoittelu toi oppilaita yhteen.
Koulu on ympäristönä nuorten tärkeimpiä sosiaalisia kohtaamispaikkoja, jossa he viettävät suurimman osan ajastaan. Sekä kouluterveyskyselyn tulokset koulu-uupumuksen kasvusta että kouluhyvinvoinnin tutkimukset antavat viitteitä siitä, mihin koulujen tulisi keskittää voimavarojaan: yhteisöllisyyden kasvattamiseen. Musiikin oppiaineen työskentelytavat kuten yhteissoitto ja -laulu tai esiintymisiin valmistautuminen ovat yhteisöllistä toimintaa ja edistävät oppilaiden sosiaalista hyvinvointia. Musiikki vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti ja luo siteitä ihmisten välille.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys sisältää kolme päälukua, joista ensimmäinen etenee hyvinvoinnin ja sosiaalisen hyvinvoinnin käsitteiden määrittelystä nuoruuteen ikäkautena ja nuoruuden vertaisryhmän merkitykseen. Seuraava luku käsittelee kouluympäristön sosiaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja kouluhyvinvointia. Viimeinen luku käsittelee koulun musiikinopetusta ja musiikin sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia.
Aineistolähtöisen sisällönanalyysin pohjalta muodostui kuusi (6) sosiaalisen hyvinvoinnin pääluokkaa: musiikin valinnaiskurssi, positiivinen ryhmädynamiikka, musiikinryhmän kehittyminen, musiikinopettajan rooli, esiintymiset ja kaverisuhteet. Oppilaat kokivat musiikin valinnaisryhmän yhtenäiseksi ja hyväksyväksi. Musiikinopettajan rooli nousi isoon osaan positiivisen ryhmädynamiikan rakentajana. Musiikintunnit koettiin rentona ympäristönä, jossa voi toteuttaa itseään. Toisten huomiointi näyttäytyi valinnaisryhmässä auttamisena, kannustamisena ja jakamisena. Esiintymisiin valmistautuessa yhteisen päämäärän tavoittelu toi oppilaita yhteen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]